Pientä kehonkuvan häiriötä, ehkä?

Löysin toisen blogin kautta Model My Diet-sivuston, jonne voi syöttää lähtö- tai nykyisen painonsa, ja tavoitepainonsa, vartalon perusmallinsa ja pituutensa, ja sivusto sitten generoi kuvat siitä miltä näyttää. Minä laitoin sinne nykyisen painoni ja tavoitepainoni, ja tämä oli lopputulos:



Ensinnäkin, minä tykkään enemmän tuon läskimmän version kurvikkaammasta ulkonäöstä. Mutta valitettavasti en koe itseäni ollenkaan tuon näköiseksi. Testailin noita eri painoja siihen, että mikä vastaa sisäistä mielikuvaa omasta vartalostani, ja tässä vasemmalla on lopputulos. Mielestäni tuo näyttää just minulta: valtava perse, tukevat reidet, löllöä vatsalla, läski roikkuva naama. Kuvassa on minun mittaiseni, mutta 110 kg painava naishahmo.

Jos katson omia kuviani vaikka blogista, niin kyllä järki jotenkin sanoo, etten oikeasti näytä noin tukevalta. Mutta sisäisesti koen itseni koko ajan tuollaiseksi tai jopa lihavammaksi. Puhun myös usein tyyliin kuin olisin ihan valtavan lihava. Saatan esimerkiksi sanoa vyöryväni tai rullaavani paikalle, tai että täytyisi jaksaa raahata valtava ruhonsa jonnekin, vaikkapa palaveriin. Vitsailen myös tuolien kestävyydestä ennen kuin istahdan niille, ja olen puhunut haaveilevani fatmobilesta jolla voisin rullailla paikasta toiseen ilman kävelemistä. Saatan myös syödä suklaata ja ilmoittaa, että minä kyllä laihdutan, mutta menetelmäni on BHDM, the Black Hole Diet Method: tarkoitukseni on syödä itseni niin lihavaksi, että lopulta massani takia romahdan -massiivisten tähtien tapaan- mustaksi aukoksi joka taas on pieni söpö pistemäinen objekti. Valitettavasti läskivitsailu on vain puoleksi vitsailua, ja puoliksi sitä että oikeasti koen vyöryväni ja raahautuvani ja löllyväni ympäriinsä.

Muuten toinen palvelu, jossa voi vertailla painoja ja ulkonäköjä on My Body Gallery, jossa on käyttäjien lataamia omia valokuvia eri painoisista ja pituisista ja muotoisista ihmisistä. My Body Galleryssä on vain naisten kuvia valitettavasti.

Kommentit

  1. Miten niin valitettavasti vain naisten kuvia, paljon kivempihan niitä on katsoa kuin äijänköriläitä.

    Tuosta fatmobilesta tuli muuten mieleen, että kun joskus olin kaverin luona kylässä Kaliforniassa, ja käytiin siellä jossain paikallisessa maailman suurimmassa ostokeskuksessa, niin siellä oli osa parkkipaikoista merkitty jollain diskreetillä ilmaisulla, jota en nyt enää muista, jotain tyyliin "vähäisemmän liikkumiskyvyn asiakkaat". Kysyin paikallisoppaaltani, että mitä tuo kyltti niinku tarkalleen tarkoittaa, niin kaveri käänsi sen suomeksi jotenkin tyyliin "superlaardiperseet". Amerikassa kaikki on suurempaa. Ja todellakin, niin se meni, että jätti-ihmiset siirtyivät niillä parkkipaikoilla vaivalloisesti autostaan sähköllä kulkevan jättiostoskärryn kuljettajan leveälle jakkaralle, ja sillä kelpasi käydä hakemassa pientä tankkausta itselleen ruokakaupasta. En ole moisia muualla nähnyt.

    Pulskia setiä ja tätejä niiden kärryjen puikoissa oli, ja kun niistäkään ei tiettävästi syömällä mustia aukkoja koskaan muodostunut, tuskin kannattaa meidänkään yrittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta jenkkilän läskitilanteesta - en ole itse käynyt paikan päällä näkemässä, mutta joskus tuli katsottua jotain "Dieetit vaihtoon" ohjelmaa, joka on brittiläinen, mutta siinä välillä näytetään inserttejä Yhdysvaltain lihavimmasta kaupungista. Oli kyllä melkoinen katunäkymä, kun niitä fatmobileja meni siellä ja ihmisten koko noin yleensä oli ihan jotain eri kertaluokkaa kuin täällä kotimaan kaduilla.

      Ja vaikkei kaupunki ollut mikään suurkaupunki, siellä oli erityinen lihavuuteen ja sen komplikaatioiden hoitoon erikoistunut sairaala, koska ne vaivat olivat niin valtavan yleisiä. Siellä voisi olla tavallinen suomalaispullukka deittimarkkinoilla kuuminta hottia, kun on niin hoikka ja sutjakkakin :D

      Poista
  2. Mä en kyllä tajua tuota Model my dietia. Mulla on ihan sama hahmo lähtö- ja tavoitepainossa vaikka eroa kiloissa on 15. Enkä mä kyllä näe oikein mitään eroa noissa sinunkaan ennen ja jälkeen -kuvissasi. Kyllä 10 kiloa livenä näkyy paljon isompana erona, kuin noissa kuvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä huomaan kyllä jonkinlaista eroa noissa mun lähtö- ja tavoitekuvissa, lähinnä että 10 kg painavammalla on lantio vähän muodokkaampi... Mutta olen kyllä samaa mieltä että ero on aivan liian pieni siihen verrattuna, mitä se oikeasti on ainakaan minun mittaisellani ihmisellä, jolla vielä on taipumus kerätä liikarasva vatsalle kaljamahaksi ja makkaroiksi.

      Jos laitan tuohon sen 73.5 kilon alkupainoni keväältä, sekin tyyppi näyttää tuommoiselta aika siloiselta ja muodokkaalta, vaikkakin vähän leveämmältä, eikä ollenkaan sellaiselta vatsa-selkä-ja kainaloläskimakkaraiselta kaljamahaiselta pötkylältä kuin oikeasti näytin siinä painossa...

      Poista

    2. Miesten puolella valintoina oli tuossa nettipalvelussa pituus, paino, ja kolmantena piti valita joko normaalikroppa tai lihaksikas. Aika vähillä määritteillä yritetään saada aikaan kuva ihmisestä. Naisvalintoja en tsekannut.

      Minusta nuo valinnat kyllä piirsivät "normaalivartaloisena" aika sen näköisen kuin miltä itse kuvittelen näyttäväni, tiedä sitten, näkeekö itsensä oikeasti sellaisena kuin muiden silmiin näyttää. Ja tavoitepaino ja lihaksikas kroppa piirsivät kyllä myös sen näköisen kuin mikä haluaisin olla, mutta enpä usko, että lihaksia tulee kovin helposti kuvan mukaisesti, näyttää pitkän ja järjestelmällisen lihastreenin tulokselta.

      Olin joskus aikanaan aika paljon työreissuilla Englannissa, ja siellä kiinnitin huomioni joihinkin keski-ikäisiin naisiin, jollaisia en ollut Suomessa nähnyt missään koskaan. Naisiin, jotka eivät olleet mitenkään kauhean lihavia, mutta joiden kropasta näyttivät puuttuvan tyystin kaikki lihakset, jotka tuovat normaalisti ihmiselle muotoa, kaikki paikat vain roikkuivat. Päättelin, että kulttuuri ja hyvinvointi olivat maassa sellaisella tasolla, että sieltä löytyi kotirouvia, jotka olivat eläneet koko ikänsä hellan, takan ja telkkarin ääressä ja kulkeneet aina pelkästään autolla. Suomessa ei mielestäni sellaisia ihmisiä ainakaan vielä nykyisistä keski-ikäisistä löydy, kaikki suomalaiset on jossain vaiheessa elämäänsä pantu liikkumaan edes vähän. Mutta ehkä kehitys kehittyy meilläkin siihen suuntaan, että osa ihmisistä panostaa kehostaan huolehtimiseen entistä enemmän, ja osalle nykymaailma tarjoaa jo mahdollisuuden saada brittiläinen roikkuvartalo. Moninaisuus on rikkautta.

      Poista
    3. Minä taidan kyllä kuulua tuohon luokikaan myös kuin nuo brittirouvat, että lihaksia ei ole ollenkaan ja paikat roikkuu. Liikunnan inhoamiseni on niin suurta, että välttelen kaikenlaista liikkumista josta voi tulla hiki tai hengästyä, suorastaan hysteerisesti. Mutta kyllä tällaisistakin suht ok näköisen saa, kunhan laihduttaa itsensä niin laihaksi asti, ettei ole mitä roikkua ;)

      Poista
  3. Mäkin tykkään enemmän tosta kurvikkaammasta mallista. Sun kuvien perusteella et kyllä tosiaankaan näytä tuolta 110-kiloiselta mallilta, joten vyöryminen on kyllä taakse jäänyttä elämää, eikä se lähtötilannekaan sulla tainnut kuitenkaan ihan vyörymistä olla :) Tuolien kestävyydestä sen sijaan saa vitsailla minkä painoisena tahansa - tässä hiljattain istuin yhden jakkaran mäsäksi. 59 kg oli jakkaraparalle liikaa :D

    Jotenkin nuo mallit näyttää siltä, kuin painon ajateltaisiin niissä koostuvan pääasiassa lihaksista, ei läskistä. Mun kohdalla toi Model My Diet ei kyllä toimi ollenkaan. Eipä se kaikille voikaan realistista kuvaa näyttää, kun ruumiinrakenteet on niin kovin erilaisia. Kehonkuvassa ei kyllä ole häiriöitä, ihan hoikkana itseäni pidän, vaikka näytänkin reilusti isommalta kuin mallinnukset. Sanoisin, että peili antaa totuudenmukaisemman mallinnuksen kuin Model My Diet :D

    -Komeetta-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolit on tosiaan nykyään niin kovin huonoja, siitä se vitsailuni alkoikin, kun kylässä tutun luona istuin jollekin Sotkan keittiökalusteryhmän tuolille, ja kuului KRÄTS vaan ja oli paksu puuosa (tai ei se oikeastaan mitään puuta ollut sisältä, jotain lastulevymassaa puuviilulla pinnoitettuna) poikki ja tuoli rikki :D

      Minä aina pelkään tuota, että peili antaa totuudenmukaisen kuvan. Minun peilissäni nimittäin on joku kohtuuttoman ruma ja läski tyyppi majailemassa ;-) Karmaisevan ruma se on ollut aina, mutta läski siitä on tullut vasta kun viime keväänä tajusin "vähän" pyöristyneeni niistä ajoista kuin olin niin pieni ja siro, että jotkut sukulaisetkin aina ottivat asiakseen kauhistella pienuuttani.

      Nykyisin olen alkanut kyseenalaistaa sen mitä peilistä näen, ajatella että ehkäpä tulkitsen sen liian itsekriittisten filttereiden läpi. Tämä kyseenalaistaminen vahvistui sen myötä, kun hiljattain ennen vanhan läppärin hävittämistä katsoin onko siellä mitään valokuvia mitkä pitäisi ehkä pelastaa. Sieltä löytyi esim. muutaman vuoden takainen kasvokuva itsestäni, ja olin yllättynyt, että kuvassa näytin mielestäni jopa ihan kivan näköiseltä. Kuitenkin silloin kuvan ottohetkellä, kuten aina muulloinkin lapsuuden jälkeen, olin kokenut itseni hävettävän rumaksi ja nähnyt peilissä suohirviön.

      Poista
  4. Tuolla 110 -kiloisella on kuitenkin kiinteä vartalo. Minun silmissäni ihan hyvän näköinen... Jos voisin valita, olisin itse mieluummin painavampi mutta kiinteä: omenavartaloisena jenkkakahvoja ja löllömahaa on monesti vaikea piilottaa, ainakaan uimarannalla. Mikään vaate ei istu keskivartalon kohdalta.

    Sinä olet jo kuitenkin noinkin kevyt, joten uskon että ongelma on nyt korvien välissä... Ettet vaan huomauttelisi vaativalta kuulostavan äitisi äänellä itsellesi/itsestäsi tylysti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että tuo 110-kiloisen kuva on hyvin sopusuhtaisen ja kiinteän näköinen. Taitaa harva oikeasti olla siinä painossa noin makkaraton ja tasapainoisen näköinen. Minä en uskalla edes ajatella, miltä näyttäisin siinä painossa, kun 73 kilon painossa jo oli 107 sentin pikku vyötärönympärys...

      Olen itsekin alkanut epäillä tuota ongelmaa korvien välissä. Minulla kun tuntuu olevan taipumus, että nykyinen minä näyttää aina ällöttävältä, mutta vaikka 5 vuoden takaisia kuvia katsoessa sitä katsoo, että huoh, olisinpa onnellinen jos näyttäisin tuolta. Mutta silloin kun näytin siltä, koin että olen ällöttävä...

      Äitini... Hänen suhtautumisensa laihtumiseen onkin oma lukunsa. Hän ei nimittäin usko että olen laihtunut grammaakaan. Kun kerroin asiasta, ja että nykyisin menee koon 40 vaatteet päälle, kommentti oli hymyntapainen virnistys ja "niinköhän olet laihtunut, ihan samalta kyllä näytät, vatsaa ja persettä riittää ainakin ihan kotitarpeiksi"... Ja päälle samat saarnat siitä taas, että kuinka olisin kyllä mukavamman näköinen ja löytäisin sen miehenkin, jos vaan laihtuisin, enkä olisi enää niin kömpelö punkero.

      Poista
  5. Jos katsoo taas tuota My Body Gallerya, olen harhaluullut (nimenomaan) itseni laihemmaksi kuin olenkaan, en luullut olevani laiha vieläkään (157/53), mutta johtuuko sitten vähäpukeisista vartaloista vai mistä, en haluaisi suurta osaa noista vartaloista itselleni. Ehkä kehon kuva vaan vääristynyt?? Model My Diet antaa sitten aivan liian ruusuisen kuvan, ei ne muhkurat piirroksissa näy.
    Miten sulla ton My Body Galleryn kuvat, osuuko yhtään yhteen omakuvasi kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. My Body Galleryssä on todella paljon erilaisia vartaloita, jos laittaa mitat 165 cm ja 64 kg. Jotkut niistä on samanlaisia löllöjä läskimahoja ja jenkkakahvalantioita kuin minäkin, mutta suurin osa taas todella erittäin hoikan näköisiä. Minä tuskin näytän niin hoikalta edes 53-kiloisena.

      Mutta oli siellä tosiaan meitä pötkylöitäkin, eli ei liene niin valtavan epätavallista ettei tässä painossa vielä järin timmiltä näytä, varsinkaan jos ei ole lihaksia juuri yhtään.

      Poista

Lähetä kommentti