torstai 14. syyskuuta 2017

Bujoilun kokeilua

Päätin sitten tarttua ainakin kokeeksi lahjaksi saamaani bujo eli bullet journal -kirjaan. Tavallaan jopa innosti pitkästä aikaa ajatus lapsenomaisesti askarrella ja paskarrella, piirrellä ja tehdä kaavioita. Niin sitten alkoi syntyä minun bullet journal, joka tosin on surkean näköinen verrattuna moniin netissä näkyviin taiteellisempien ihmisten tuotoksiin. Ensinnäkin huomasin, etten osaa enää oikein kirjoittaa käsin, kun niin harvoin tulee muuten kuin näppäimistöllä kirjoitettua. Käsiala on kamala, ja välillä kirjaimia jää välistä pois. Mutta kirjassa sanottiinkin että bujo on yksityinen ja sen pitää tuottaa iloa vain omistajalleen, eikä haittaa mitä mieltä muut siitä on. Kunhan toimii asioiden organisoimiseksi, on hyvä. Muuten taas ei, vaikka olisi kuinka kaunis.

Vuosinäkymä


Ei sitten muuta kuin aloittamaan ohjeiden mukaan. Piti tehdä vuosinäkymä, jonne voi kirjata isomman aikavälin tavoitteita ja haaveita ja tapahtumia. Kirjassa oli ohjeet että se tehdään jakamalla kaksi aukeamaa vaakaviivoilla osiin niin, että jokaiselle kuukaudelle jää osio. Ainoa ongelma oli, että en oikein keksi ainakaan vielä mitään sisältöä vuosinäkymään...




Kuukausinäkymä

Seuraavaksi täytyi tehdä näkymä kuluvalle kuukaudelle. Siihen merkitään päivät ja niihin tärkeitä tapaamisia, tapahtumia, muistettavia asioita tms. Katselin netistä erilaisia ihmisten kuukausinäkymiä, ja valitsin toteutettavaksi version jossa oikeanpuoleisella sivulla on kuukausitason tehtäviä, tavoitteita ja muistiinpanoja. Kuvasta on peitetty projektien ja henkilöiden nimiä.



Päivä / viikkonäkymä

Bujon tärkein osa on se, että joka ilta pitää suunnitella, mitkä tapahtumat ja tehtävät seuraavana päivänä pitäisi hoitaa. Nämä kirjataan listaksi päivän kohdalle, ja sitten rastitetaan hoidetuksi sitä mukaa kun niitä tehdään. Jos jotain asiaa ei hoida, se merkitään > merkillä siirretyksi ja siirretään muulle päivälle. 

Itse en kirjaa tähän kaikkia työhön liittyviä asioita, koska niistä tapahtumat on sähköpostiohjelman kalenterissa, ja muuten työtä tehdessä on helpompi pitää to do -listaa siinä samalla koneella jolla tekee työtäkin, kuin kaivaa aina bujo-vihko esiin ja kirjata sinne. Kirjaan bujoon vain sellaiset työhön liittyvät asiat jotka vaativat erityistä muistamista tai valmistelua. 



Habit tracker

Bujo-kirjassa oli vaikka mitä erilaisia kaavioideoita, mutta alkuun toteutin niistä vain yhden: habit trackerin jolla seurataan päivittäin sitä, miten tulee noudatettua erilaisia hyviä tapoja joita haluaisi noudattaa. Esim. kuinka usein on alkoholittomia tai karkittomia päiviä, milloin on syöty dieetin mukaisesti, ulkoiltu tai liikuttu. 8 h unitavoitteen huomasin heti itselleni aivan liian vaativaksi, kun keskiarvo puhelimen unenseuranta-appsin mukaan on 3 h 45 minuuttia per yö... No, ensi kuun trackeriin tavoite on 5 tuntia / yö...



Painonseurantataulukko

Koska laihduttelu tai painonhallinta on kuitenkin ollut jatkuva teema elämässäni, värkkäsin kaavion myös painon seurantaan. Idean painonpudotuksesta polkuna maaliin kopioin netistä, ja sitten töhertelin itse kaavion. Aina kun on kilo lähtenyt, merkkaan askelkuviotarroilla etenemisen polulle. 



Ajatuksia parin viikon jälkeen


Onhan tuosta hyötyä ollut. Mulla on ollut ihmeellinen tapa jättää ihan yksinkertaisia yksityiselämän hoidettavia asioita roikkumaan epämääräiseen tulevaisuuteen. Niillä kun ei ole samanlaisia deadlinejä kuin hommilla työssä. Esim. kun aloitin bujon, mulla oli ollut kylppäristä valo palanut jo pari viikkoa, mutta en vaan saanut aikaiseksi mennä ostamaan lamppua ja vaihdettua sitä. Tulihan sinne ihan tarpeeksi valoa kun jätti oven auki kun oli kylppärissä :D Ensi töikseni kuitenkin merkkasin bujoon että se lamppu pitäisi vaihtaa, ja vaihdoin myös. Hoitamatta jäänyt asia vaivaa enemmän, jos sen joutuu bujossa jättämään rastittamatta ja siirtämään seuraavaan päivään, kuin jos sitä ei olisi mihinkään merkittynä. 

Tuosta piirtely- ja koristeluhommasta en sen sijaan tiedä viitsiikö sitä pitkään. Yhtä hyvin itse suunnitteluasian hoitaa sellainenkin bujo, johon kirjoitetaan vain kuulakärkikynällä ja jossa ei ole piirustuksia ja kaavioita. Minulla sattui olemaan askarteluinspis kun homman aloitin joten tuli tehtyä kaikenlaista, mutta esim. stressikausina ei toivoakaan että koristelisin päivänäkymän päiviä lipuilla ja koristekirjaimilla... Sekin toki tulee mieleen, näin it-alan ihmisenä, että miksi ihmisten täytyy näitä käsin tuhertaa - eikö voisi olla valmiita sivuja tai jopa sovelluksia esim. puhelimelle, joilla voisi pitää vaikka habit trackeria, tehdä vuosi-, kuukausi- ja päivänäkymiä jne. Toisaalta kirja kovasti sanoo että yksi tärkeä pointti on juuri pakottaminen analogisuuteen, irti teknologiasta, ja voihan se toki tällaiselle ammattinörtille hyvää tehdä sekin välillä.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Rengasrikko ja bujoilua

Äärh, se on huono päivä kun auto aamulla piippaa ensimmäiseksi, että yksi rengas olisi tyhjänä. Näytti jopa jotain painelukemia, muiden renkaiden kohdalla noin 40 psi, mutta yhden punaisena vilkkuvan kohdalla vain 28. En tässä vaiheessa vielä edes älynnyt että rengas oikeasti vuotaa, vaan ajattelin että täytyy vaan käydä huoltoasemalla laittamassa ilmaa. Aika pian totesin kuitenkin että ei tällä huoltsikalle asti ajeta rikkomatta vanteitakin, kun paine putosi kilomerin ajolla noin 15:teen. Kotiin palattua se oli enää 9 ja rengas silmin nähden löysä.

Siinä pytytyksissäni pyörin ja mietin mitä tehdä. Ei tuon kanssa voisi rengasliikkeeseenkään ajaa, joten ei kai auta muu kuin vaihtaa talvirengas rikkinäisen tilalle ja ajaa sitten rengasliikkeeseen. Mitään vararenkaitahan näissä nykyautoissa ei enää ole mukana. Onneksi tuli kuitenkin ennen renkaanvaihtopuuhiin ryhtymistä googletettua palveluita. Sattumalta kun etsin lähellä olevia rengasliikkeitä, tuli esiin ilmoitus Rengaspartio-nimisestä firmasta, josta saa 24 tuntia vuorokaudessa paikan päälle renkaan paikkaus- tai vaihtoavun. Kokemus osoittautuikin oikein hyväksi kyseisestä firmasta. 25 minuuttia soitosta paikalle tuli pakettiauto ja mies, joka irrotti pyörän, tutki vauriokohdan, totesi että renkaan paikkaus riittää, paikkasi renkaan ja veloitti hommasta 60 euroa. Työ kävi todella nopeasti hyvillä välineillä, ja olisi ollut oikeankokoinen uusi rengaskin mukana jos olisi vaihtaa tarvinnut. Tämä sama firma tekee myös renkaiden kausivaihtoja joten voipi olla että kun talvirenkaat pitää vaihtaa, en viitsikään kykkiä rengashommissa huonon auton mukana tulleen pikkutunkin ja muiden halpisvälineiden kanssa vaan tilaan avun kotipihaan :) Siinä renkaassa muuten oli kolmiomainen vaaleaa metallia oleva piikki, jollaisia kuulemma toisinaan irtoaa raitiovaunujen raiteista, ja sitten tuhoavat autojen renkaita kun autoilla ajetaan raiteiden päältä.

Siinä rengasapua odotellessani tuli myös selailtua autosta erilaisia valikoita ja näyttöjä mitä siitä löytyy ja löytyi hassu toiminto. Auto näköjään kerää dataa ajajansa ajotyylistä, ja minut se on tuominnut aggressiiviseksi ajajaksi. Vain hyvin harvoin ajan normaalisti, joskus taloudellisesti mutta pääosin aggressiivisesti. No, on mulla aina Sport-asento vaihteistakin päällä...

Bujoilua?


Sain syntymäpäivälahjaksi äidiltäni bujoilukirjan ja päiväkirjan jossa bujoa eli bulletin journalia voisi pitää. En tiennyt ennestään mitä bujoilu on, mutta pienen googlauksen jälkeen tuomitsin idean ihan pystyyn kuolleeksi. Minun siis pitäisi tehdä vapaa-ajastanikin samanlaista aikataulutettua, ahdistavaa projektia kun työ? Tehdä päivän aluksi pitkä TO DO lista ja sitten yliviivailla sieltä hommia kun saan niitä hoidettua. Suunniteltava kirjallisesti kaikki syömisistä ja kuntoiluista rahankäyttöön ja ajankäyttöön. Hyh, ahdistavaa, ajattelin enkä avannut muoveistaan edes koko bujokirjaa ja päiväkirjaa. 

Tänään avasin sen kun ajattelin että vienköhän roskikseen vai kirjaston kirjankierrätyshyllyyn. Siinä sitten aloin lueskella sitä teoriakirjaa, eikä se ihan niin hullulta kuulostanutkaan kuin mitä olin alkuun tuominnut. Idean pitäisi olla vapauttaa enemmän oikeasti rentoa aikaa, kun pakolliset hommat hoidetaan alta pois suunnitellusti ja tehokkaasti. Hyvä huomio kirjassa oli  myös että aika monen -ja tunnustan, että ainakin minun- suuri osa ajasta kuluu sellaiseen mikä ei ole hyödyllistä työtä EIKÄ rentoutumista, vaan jonkinlaista semiahdistunutta ajan tappamista. Tuntuu että pitäisi tehdä jotain, ei huvita, sitten surffaa netissä tai hakee kaupasta herkkuja tai kaljaa. Ei ole oikein rentoa eikä nautiskelevaa, mutta eipä saa mitään aikaankaan. 

Ehkäpä nyt ainakin lukaisen tuon kirjan loppuun ensin ja katson sitten viitsinkö alkaa täyttämään itse bujoilupäiväkirjaa...