Luettua: KonMari siivousmenetelmästä

Oma historiani siivouksen suhteen on sellainen, että toisaalta inhoan hommaa, mutta toisaalta minua ahdistaa sotkuinen koti. Silti erityisesti aikoina jolloin suurkulutin alkoholia, välillä koti oli oikeasti kamala läävä. Nykyisin ei päällepäin, mutta sorrun kyllä välillä tunkemaan roinaa pois silmistä esim. vaatehuoneeseen tai kaappeihin, jos en jaksa kunnolla siivota.

Nettihehkutuksen myötä piti siis minunkin tutustua japanilaisen ammattijärjestelijä Marie Kondon ajatuksiin aiheesta. Kirja on olemassa suomeksi nimellä Konmari - Siivouksen elämänmullistava taika, mutta minä latasin sen englanninkielisenä iPadiin kun oli niin edullinen. Englanniksi kirjan nimi on  "The Life-Changing Magic of Tidying". Kirjailija väittää, ettei yksikään hänen menetelmäänsä kunnolla perehtynyt ole palannut sotkuisuuteen, vaikka yleensä käy juuri niin että ensin tulee tsemppi-ryhtiliike, että nyt alan huolehtia kodista paremmin, mutta elämän kiireiden ja stressien keskellä se vaan jää, ja sitten on kohta sotku kuten ennenkin. Vähän sama kuin laihdutuksessa syömisten kanssa.

Yllättäen kirja on aika mielenkiintoinen

Suhtauduin vähän skeptisesti kuinka kiinnostava voi olla kirja joka on kirjoitettu niin tylsästä ja rutiininomaisesta asiasta kuin siivoaminen. Mutta kahtena iltana luin sen läpi, ja olen jopa aika innostunut. Kirjoittaja nimittäin on todellinen kutsumusihminen, ja hänen intonsa tarttuu! Käsittämätöntä millaisia kutsumuksia voikaan olla ihmisellä, mutta juuri kutsumuksesta minusta on kyse, kun Kondo on jo alle kouluikäisenä tuntenut intohimoa naistenlehtien siivous- ja kodinhoitovinkkeihin ja jo nuoresta asti omistanut elämänsä asialle. 

Kondon pääajatukset

Kondo lähtee siitä, että ensin kodista pitää raivata pois kaikki ylimääräinen. Eli tietynlaista minimalismia hän edustaa. Peruste sille, mitä on raivattava on intuitiivinen: ota jokainen esine käteen, mieti tuntuuko että se tuo iloa ja hyviä viboja, ja jos ei, laita jäte- tai kierrätyspinoon. Minusta tätä ei voi ihan täysin noudattaa, sillä jos esim. töissä tarvitsee jakkupukuja, niin ei niitä voi pois heittää vaikka kokisikin ne ikäviksi jäykiksi tönkkö-jäykistelyvaatteiksi ja olisi mieluummin hupparissa ja collegehousuissa. Mutta ehkäpä niissäkin voisi etsiä enemmän oman tyylinsä kuin pukeutua syvästi vastenmielisiin versioihin. Pääosin minua kyllä ihastuttaa ajatus ympäröidä itseni asioilla ja esineillä, joista vaistomaisesti pidän ja joista tulee hyvä fiilis. Olen itse ollut liian rationaalinen näissä asioissa, esim. minulla on vieläkin todella rumia esineitä ja huonekaluja, joita olen saanut vanhemmiltani kun opiskelin, koska "nehän on vielä ihan hyväkuntoisia joten olisi tuhlausta ostaa uudet". Tai ne vaatehuoneen koon 36 vaatteet, jotka myös on hyväkuntoisia joten en heitä pois, kun ehkä jonain päivänä mahdun niihin (dream on!).

Raivaamiseen on tietynlainen järjestys. Se aloitetaaan vaatteista. Myös vaatekategorian sisälle on listattu alakategorioita, mitkä käydään läpi yksi kerrallaan. Kun vaatteet on käyty läpi, käsitellään kirjat. Tämän jälkeen "sekalaiset", japaniksi komono, mihin menee aika paljon erilaista tavaraa kosmetiikasta ja paperitavarasta kodin elektroniikkaan ja pikkuesineisiin. Vasta viimeiseksi hyökätään sellaisten esineiden kimppuun, joilla on tunnearvoa, esim. valokuvat, päiväkirjat.

Kun yksi kategoria on raivattu, seuraavaksi jäljelle jääneille esineille mietitään jokaiselle omat paikat. Eli mietitään kätevät ja järkevät säilytysratkaisut. Nyt kun esineitä on jäljellä entistä paljon vähemmän ja on selkeä ajatus miten ne säilytetään, pitäisi järjestystä olla paljon entistä helpompi ylläpitää. Tavoite ei ole pyrkiä -kuten itse olen usein tehnyt- vain siedettävän siistiin sen rajoissa mitä nyt jaksaa, vaan täydellisen harmoniseen ympäristöön, joka on niin silmää ja mieltä miellyttävä, ettei sen halua enää koskaan antaa hukkua roinan alle. 

Kondo myös väittää, että tällainen prosessi pitää tehdä vain kerran elämässä, ja että sillä voi usein olla vaikutuksia muillekin elämän alueille. Mieli voi selkeytyä sen suhteen mitä muutenkin elämässä haluaa. Voi saada tarmoa hoitaa laihdutusprojektin tai jonkun muun keskeneräisen asian joka aiemmin on jäänyt puolitiehen, kuten useimpien siivoaminenkin.

... ja paljon mielenkiintoista lisäksi

Jos yhtään kiinnostaa, kannattaa itse lukea, koska tällaisessa postauksessa ei voi kuin antaa vähän maistiaisia siitä millaisia omintakeisia ideoita kirja antaa paljon. Tässä joitain niistä. 
  • Kondo suosittelee säilyttämään esim. paidat, alusvaatteet, sukat jne pystysuorassa eikä pinona kuten useimmat meistä varmaan tekee. Minä innostuin tästä niin paljon että ostin jo tänään muovilaatikoita joihin pystyn vaatehuoneeseen laittamaan esim. t-paitoja pystyasentoon. Tässä yksi Kondon video siitä miten T-paita taitellaan muotoon jossa sen voi kätevästi säilöä lipaston laatikkoon tai koriin pystyyn:

  • Itselleni tärkeä idea: poistaa joka päivä käsilaukusta heti töistä tullessa tavarat ennalta päätettyyn paikkaan, esim. eteisen lipaston laatikkoon. Samalla voi tyhjentää laukkuun mahdollisesti päivän aikana kertyneet kuitit ja muut roskat roskiin. Minua on usein harmittanut se, että jos haluankin seuraavana aamuna ottaa eri laukun, niin minun täytyy sitten siirtää sieltä eilisen laukusta aamukiireessä kaikki roinat päänsärkypillereistä kukkaroon ja meikkipussiin toiseen laukkuun. Tämä käy Kondon vinkillä entistä helpommin.
  • Aion myös kokeilla sitä, että en enää säilö kylpyhuonetuotteita kylpyhuoneessa, vaan laitan ne toisen huoneen lokeroon, jonne palautan tuotteet aina käytön jälkeen kuivattuna. Minua nimittäin on useinkin ällöttänyt se saippualima, jota kertyy kylppärin verkkolokerikkoihin, joissa säilytän peseytymiseen käytettyjä tuotteita. 
  • Kondon erikoinen, varmaan japanilaisuudesta johtuva ajatus on tietynlainen animismi, ajatus että esineet on jotenkin tietoisia ja siksi niitä pitäisi tervehtiä, kiittää ja huomioida. Tähän en itse aio ryhtyä, kun en omaa maailmankuvaa jossa esim. sukilla olisi tietoisuus, mutta silti oli jotenkin ihan sympaattista lukea ihmisestä joka tervehtii kotia kun tulee sinne ja toivottaa sukille tai kengille hyvää lepoa laatikon perillä :D Harmitonta hulluuden lajia tämä.

Heti viikonloppuna vaatteiden kimppuun

Eihän tätä kirjaa filosofian takia ostettu vaan käyttöön, joten aion aloittaa heti huomenna kirjan ohjeiden soveltamisen, ja käydä vaatehuoneen ja eteisen vaatenaulakon kimppuun! Urakka vähän pelottaa, kun ihan joka ainoa -myös talvivaatelaatikoissa oleva- vaate pitäisi käydä yksitellen läpi, mutta eihän sitä tarvitse tehdä kuin kerran!

Kommentit

  1. Suuri kiitos tästä SInulle, luin aiemmin arvostelun kirjasta ja pidin sitä ihan höpönä mutta nyt silmäni avautuivat. Laitoinpa siis varauksen pitkään pitkään kirjaston jonoon :) Olen jo jonkin aikaa yrittänyt karsia tuotteita juurikin järjestyksen ylläpitoon tähdäten. Aika jännä että mainitsit jo kaksi asiaa mitkä ihan itsestäni hoksasin tehdä: purkaa käsilaukun heti kotiin tultua ja tavarat omille paikoilleen. Sekä pölyyntyvien suihku- yms tuotteiden siirto makuuhuoneen lipastoon heti käytön jälkeen kuivattuina. Sama hius- ja meikkituotteiden kanssa. Mutta pitkä matka on vielä varsinkin vaatepuolella. Tuo vaatteiden säilytys pystysuorassa vaikuttaa ehdottomasti seuraavalta projektilta (kun ne turhat ensin heivattu). En malta odottaa että pääsen lukemaan kirjaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kyllä on lukemisen arvoinen. Jos ne feng shui ja esineiden kunnioittamisjutut menee liian pitkälle niin sen ihan viimeisen luvun voi vaikka jättää lukematta, siinä ei ole enää varsinaisia siivousvinkkejä vaan enemmän tuota filosofista puolta.

      Itse kyllä luin nekin kiinnostuksella. Minua aina kiinnostaa ihmisten erilaiset maailmankuvat, ja suhtaudun niihin yleensä vain uteliaisuudella, en arvostelevasti. Arvosteleva suhtautuminen tulee vain jos maailmankuva on jotenkin vahingollisen oloinen joko omaajalleen itselleen tai muille, mutta Marie Kondon maailma jossa esineet aktiivisesti tahtovat suojella omistajiaan ja tuhouduttuaankin palaavat energian tasolle ja sieltä uusina tarvittuina esineinä takaisin, oli minusta vaan sympaattisen mielenkiintoinen. Ajattelin vaan, että olisi sitä ihmisellä paljon ystäviä ja suojelijoita, jos voisi hänen tapaansa kokea että jokainen kodin esinekin on tietoinen ja rakastaa itseä ja tahtoo hyvää :)

      Poista
  2. Vaatteiden säilytys pystyasennossa laatikoissa vaikutti todella fiksulta ratkaisulta. Minulla paidat ja housut ovat ihan vaan hyllyllä vaatekaapissa ja jos haluan löytää jonkun tietyn pitää ihan liian usein tyhjentää vähintään puoli enimmillään melkein kaksi hyllyllistä ennen kuin löytää tarvitsemansa.

    Katsoin yhden Kondon videon youtubesta ja vähän ihmettelin sitä kun kovin tuntui painottavan, että homma pitää tehdä vaan kertaalleen. Aina sitä kuitenkin joskus ostaa uusia vaatteita tai saa jonkun lahjan ja jos minkäänlaista uudelleenarviointia ei tee, koti on taas muutaman vuoden päästä täynnä tavaraa. Toki uudelleenarviointi on helpompaa kun tavaraa on maltillisesti. Löysin muuten samalla videon, jossa tehdään kätevä "viikkauslauta" : https://www.youtube.com/watch?v=PEAFFy_AGh8 Tuosta kun vielä taikkaa kahtia niin sopii pystysäilytykseenkin.

    Tuota kylpyhuonetuotteiden kuskaamista edestakaisin ja käsilaukun tyhjentämistä ja täyttämistä joka päivä vähän ihmettelen. Minusta se ei kuulosta muulta kuin turhalta työltä. Mitä ihmeen järkeä on ottaa joka päivä työ- ja kotiavaimet sekä kukkaro pois laukusta kun ne eivät takuulla ole turhaa roinaa. Siinähän vain maksimoin todennäköisyyden unohtaa ne kotiin. Kaikki muu tosin on varmaan järkevää tyhjentää laukusta päivittäin, jotta sinne ei jää turhia lippuja ja lappuja. Onko niiden puteleiden poiskuljettamiseen kylpyhuoneesta ainut syy se ylimääräinen saippua joka jää telineesen jos puteleita ei huomaa huuhdella ennen paikalleen laittamista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tuo pystysäilytys on hyvä monellakin tapaa. Minulla on aina ollut vaatteet pinoissa vaatehuoneen hyllyillä ennen, ja sitten jos olen aamulla halunnut sen keskimmäisen paidan yhdestä pinosta, niin vaikka kuinka olisi yrittänyt siististi nostaa ne päällimmäiset pois, ottaa sen halutun ja palauttaa, niin pino on aina vähän sotkeentunut. Lopulta se on yleensä aina vähän homssuisen näköinen. Taitellut vaatteet ei sotkeennu vaikka sieltä nyppää välistä yhden. Ja on helpompikin nähdä mikä vaate on mikä kun ovat pystysuorassa.

      Minä käsitin tuon kertaalleen homman tekemisen niin että sellaiseen isoon raivausurakkaan ei pitäisi joutua enää toiste. Sen sijaan ajatus olisi joka kerta kun vaikka saa jotain, niin miettiä onko tämä sellainen esine jonka oikeasti haluan pitää, joka herättää jotain posiitivista tunnetta. Minulla esim. mun äidin lahjat taitaa mennä jatkossa suoraan koriin roskis, meillä on niin täysin erilainen maku joka asiassa ;)

      Toivon myös että KonMari menetelmän kautta alkaisin paremmin tajuta sitä milloin oikeasti tarvin esim. uuden vaatekappaleen. Nyt kun tein viikonloppuna vaatteiden osalta raivauksen, löysin esim. kolmet lähes samanlaiset valkoiset caprihousut, joista kaksia en ollut poistanut vuosiin edes varastointilaatikosta johon olin ne talveksi pakannut. Nyt kun loppuu tuo varastolaatikoihin tunkeminen ja kaikki on esilllä koko ajan, pitäisi olla helpompi tajuta mitä omistaa ja mitä ehkä pitää hankkia.

      Mulle tuo käsilaukkuidea on ihan loistava, koska tosiaan vaihtelen usein laukkuja asun mukaan tai sen mukaan paljonko päivän aikana on kannettava tavaraa. Esim. jos on asiakkaan konttorilla palaveri, tarvitsen ison laukun johon mahtuu iPad, muistiinpanovälineitä jne. Jos taas olen vaan omalla konttorilla niin riittää pieni cross body -kassi johon menee kukkaro ja puhelin, eikä muuta juurikaan. Että on aamuisin usein korvennut se kun huomaa että nyt haluaisinkin sen toisen laukun, mutta täytyy alkaa kaivamaan toisesta laukusta muun roinan seasta niitä mitä tarvii. Harmittaa etten itse ole keksinyt että voisihan ne tosiaan jo edellisenä päivänä poistaa laukusta ne tavarat.

      Ei tuohon kylppärituotteiden muualle kuin kylppäriin säilömiseen tainnut muuta syytä olla kuin pölyyntyminen / saippuajäämät ja sitten se että jos on pienet tilat ja paljon tuotteita kun on esim. eri perheenjäsenille omansa, voi säilytys tehdä pesutiloista tukkoisen oloiset. Mulla tuo viimemainittu, minulla on vain pieni suihkunurkkaus, ja sinne olen laittanut imukupeilla kiinnitettäviä telineitä parit että mahtuu tavaraa karvanpoistovaahdosta partateriin, vartalovoiteisiin jne. Mulle on kyllä todennäköisesti hyvä ratkaisu päästä koko telinehäkkyröistä.

      Mutta ei varmaan kaikille tosiaan kaikki kirjan vinkit sovi, voi ottaa käyttöön ne mitkä vaikuttaa hyviltä itselle ja omiin oloihin ja muut taas jättää käyttämättä.

      Poista
  3. Olen juuri flunssaa potemassa kotona ja tämän innoittamana viikkasin vaatteet uusiksi ja sain lisää tilaa. Ai että, kyllä järjestelmällinen ihminen nauttii ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, itsekin kävin uudelleenjärjestettyäni vaatehuoneen monta kertaa katsomassa oikein, että on se nyt hieno, ihailemassa omaa kädenjälkeä. Tuli sellainen olo että on konkreettisesti saanut vaihteeksi jotain näkyvääkin aikaan.

      Poista

Lähetä kommentti