maanantai 22. kesäkuuta 2015

KonMari osa 2: kirjat ja paperit

Mikäpäs parempi tapa käyttää juhannusvapaita kuin raivata kodista roinaa ulos :D Koska suurin osa naapureistakin oli mökillä tai muualla poissa, sai ilman häpeää kantaa jätekatokseen säkin toisensa jälkeen. KonMari-kirjan ohjeen mukaisesti siis vaatekategorian jälkeen vuorossa oli kirjat, ja samalla lievästi krapulaisen raivolla päätin hoitaa seuraavan eli paperit.

Kirjat

Minä olen ollut järkyttävä kirjahamstraaja. Jotenkin ei ole tullut ikinä mieleenkään heittää pois yhtään kirjaa, vaan niitä on vaan vuosien varrella kertynyt ja kertynyt. Välillä olin jopa kirjakerhon jäsen, ja olin niin laiska palauttamaan "sopimattomia" kirjoja, että mulla on myös ties mitä lastenkirjoja ollut säilössä kun niitä kerran kirjakerhosta tuli, eikä kirjoja voinut poiskaan heittää, eikä ole kelle antaa lahjaksi. Niinpä raivaamista siis odotti 25-lokeroinen huoneenjakaja-kirjahylly plus 1 eteisnaulakon yläkaappi sekin täynnä kirjoja. KonMarin ohjeen mukaisesti siis kaikki vaan esiin lattialle, ja siitä valikoimaan ne jotka tuottaa iloa, pidettäviksi.

Aaaargh!!!!

Samalla kun poistin kirjat hyllystä, päätin purkaa koko hiton hyllynkin. Se oli opiskeluaikana JYSK-vuodevarastosta ostettu erittäin ruma, ohuella tunkkaisenbeigellä viilulla päällystetty lastulevykapine, joka oli sitä paitsi kirjojen painosta alkanut vähän notkua. 
Keittokirjat
Yllättäen kirjojen valitseminen ei ollutkaan kovin vaikeaa. Loppujen lopuksi aika harva tuotti iloa, tai oli sellainen jonka aion lukea uudestaan ihan oikeasti. Loppujen lopuksi minulle jäi neljään uuden kirjahyllyn laatikkoon mahtuva määrä kirjoja, kun ennen niitä tosiaan oli 25 kirjahyllyn lokerossa. Keittokirjakokoelmakin tuli helpommin käytettäväksi, kun surutta heitin pois kaikki joiden ohjeista tai tyylistä en pidä, ja jätin vain oikeasti säännöllisesti käyttämäni. Pois päätyivät mm. superankeat kevytohjekirjat, vehnänorasta ja hapatettuja raasteita syömään kehottava elävän ravinnon kirja, liian monimutkaisia klassisen ranskalaisen gastronomian ohjeita sisältävä kirja (tämän vein kyllä kirjaston kierrätykseen, kun oli ihan laadukas kirja sinänsä) ja monia muita. 

Tietokirjat

Samoin tietokirjaosastoon jäi vain harvat ja valitut, joko kuvillaan iloa tuottavat tai sitten sellaiset joiden informaatiota tulee todennäköisesti joskus etsittyä (vaikka netistähän nykyään kaiken tiedon kätevimmin hakee). Niiden lisäksi jäi pari hyllyllistä kirjoja: puolitoista romaaneja ja puolisen hyllyä erilaisia elämänviisaus / elämänohjekirjoja joista olen pitänyt. 
 
Sitten kun oli jäljelle jäävät kirjat valittu, niin koska olin pistänyt tuhannen pillun päreiksi vanhan kirjahyllyn, täytyi lähteä hakemaan uutta säilytysratkaisua. Ikea on kätevä kun sieltä saa heti tavaran mukaan ja normaali henkilöautoon mahtuvana kokoomissarjana, joten sinne menin. Mulla kirjahylly on ollut tupakeittiön eli yhdistetyn olohuoneen ja keittiön tilanjakaja, joten halusin punaista ja / tai mustaa, koska mun keittiö on punainen / hopea / musta ja olohuone punainen / harmaa / valkoinen / musta. Löytyikin kiva ratkaisu, johon sai erikseen valita haluamansa värisiä ja materiaalisia lokeroita kehikkoon. Otin 4 puista perinteistä lokeroa ja 4 mustaa kankaista korimaista. Kokoaminen oli melkoinen piina, varsinkin oli tympeää kasata 4 täsmälleen samanlaista laatikkoa, mutta lopputulos on juuri sitä mitä kaipasinkin. Ja mun kirjat oikeasti mahtuu tuohon! Ja korit jää muihin tarkoituksiin, esim. yhdessä on paperinkeräykseen viemistä odottavat lehdet ja toisessa kierrätyspullojen kori, mukavasti pois näkyvistä. 
Lopuksi sitten se tuskaisin homma eli hylätyt kirjat pois. Kolmisenkymmentä kirjaa plus jonkin verran Aku Ankan taskukirjoja jätin kierrätettäviksi. Taskukirjat vain taloyhtiön kierrätyshyllylle, kun talossa on paljon lapsia. Tänään olivatkin sieltä jo menneet. Muut kierrätettävät vein lähikirjaston kierrätyshyllyyn. Muut valitettavasti oli vähän pakko viedä roskiin, koska en olisi millään jaksanut miettiä 13 kassilliselle kirjoja esim. myymistä, viemistä kierrätykseen tms vaan ne olisivat vaan jääneet lojumaan jos en olisi kylmästi heittänyt pois.


Paperit

Tämä olikin helppo osuus. Kaikki poisheitettävä mahtui "vain" kahteen roskiskassiin. Löytyi sieltä jotain koomisia kuten esim. vuosien takaisia verkkopankin tunnuslukulistoja, mutta näköjään kovin paha paperien hamstraaja en ole ollut. Mitä nyt "asiakirjahyllyltä" löytyi ties mitä verolappuja 10 vuoden takaa, ja ne menivät nyt roskiin. Samalla laitoin kaikki takuukuitit omaan yhteen muovikansioonsa, ja erilaiset todistukset ja sertifikaatit toiseen. Ja sitten käsiteltävälle postille (laskut, vastausta odottavat jne) eteisen lipaston laatikkoon oma lokero, joka olisi tarkoitus käydä säännöllisesti läpi ja käsitellä ne postit. 

Jotain terapeuttista tässä raivaamisessa selvästi on, kevyt olo siitä tulee, vaikka välillä vähän syyllinenkin kun heittää "hyvää tavaraa" pois.







6 kommenttia:

  1. Vähänkö olen kade! Sun siivousjuhannus toteutui, mulla jäi meinaamiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kade - moni voisi sanoa että aika hiton säälittävää, että tyyppi on viettänyt juhannuksen yksin ja siivonnut :D Mutta parempi tämäkin kuin se joidenkin yksinäisten vaihtoehto, että viettää sen yksin surkutellen yksinäisyyttään ja tuottaen itselleen ahdistusta miettimällä miten ihan varmasti kaikki muut on isossa kaveri- tai sukulaisporukalla grillaamassa jossain järvenrantamökillä.

      Poista
    2. Oi, kun sielua riipii, kun kuvassa on muutamakin kirja, jotka huolisin heti! Mutta totta. Menneinä aikoina kirjoja varastoitiin ja ehkä se antoi sivistyneen kuvan kodista, mutta nyt tosiaan, miksi säilyttää jotain esinettä kymmeniä vuosia, jos sen ainoa pointti on säilyttäminen.

      Poista
    3. Tosiaan. Itsellenikin tuli kirjoja poistaessani mieleen eräs vuosien takainen treffikumppani, joka ensimmäisenä meni kirjahyllylle, ja kommentoi että kirjahyllystä näkee ihmisen arvot ja sivistystason. Nyt jos joku tekee saman, voi heti todeta että varsin tyhjäpäinen tyyppi on kyseessä, ei minkäänlaisia merkkejä älyllisestä elämästä :D

      Lapsuudenkodissani on ollut erittäin kovana tuota kirjojen haalimista sivistystason merkkinä. Siellä on mm. valtava kokoelma suomalaisen kirjallisuuden klassikoista. Ei niitä varmasti kukaan ole koskaan lukenut, kun vanhempani eivät ole edes lukuihmisiä, mutta kun KUULUI olla kirjoja, ja vielä sellaisia sivistyneitä kirjoja eikä mitään hömppäromaaneja pelkästään.

      Tuo tuossa vähän harmitti tosiaan että tiedän että monet niistä kirjoista jotka heitin pois olisivat voineet olla iloksi joillekin ihmisille. Mutta kun se määrä oli niin masentava, että arvelin että jos alan niitä vähitellen antaa pois ja kierrättää niin se vaan jää jossain vaiheessa se prosessi ja kirjoja on edelleen melkein yhtä paljon kuin ennenkin. Esim. kirjojen lähettämisestä niitä haluaville on kuitenkin myös vaivaa, samoin kirpputorilla tms myymisestä, joten helposti jää tekemättä. Kuitenkin, jos tässä maassa ei olisi vielä toistaiseksi hyviä kirjastopalveluita mistä ihmiset saa lainaksi haluamiaan kirjoja, niin siinä tapauksessa tuskin olisin voinut kirjoja tuosta vaan pois heittää.

      Poista
    4. Itse olen hakenut paljon kirjoja kierrätyskeskuksesta (Espoon Nihtisilta). Ne maksavat tyyliin 50 senttiä (dekkaripokkarit) tai maksimissaan 5 euroa (-39-vuoden koraalikirja). Kuulemma kuolinpesistä ja lahjoituksista peräisin. Etsin esim. Taru sormusten herrasta -trilogiaa lapselle kun oma jo rikki luettu, ja keskuksen työntekijä sanoi että aijaa, eilen vielä oli, katsotaanpa onko se mennyt, no ei se mitään, viimeistään viikon sisällä tulee seuraava. Ja hinta euron luokkaa...

      Kirpparilla ei kirjoista saa yhtään mitään, olen itse yrittänyt useana vuonna myydä, eli roskiin vaan ellei jokin divari halua (silloin niissä on edes jotain myyntiarvoa)...

      Sinänsä hieman masentavaa juuri omalla kohdalla, kun niitä kirjoja kirjoittelen 8)

      Ehkä sisältö on kuitenkin tärkeämpi kuin ilmiasu, eli ei enää kaadeta puita, vaan koodataan ykkösnollaa?

      Poista
    5. Kiva kuulla että tuollainen kierrätyskeskuskin on olemassa, en itse tiennytkään!

      Itsellä ainakin tullut viimeisen parin vuoden aikana tosiaan tuo että haluaisin kaikki kirjat sähköisinä, jos mahdollista. Taidan olla vielä vähemmistössä tosin siinä, että minusta iPadilla on kivampi lukea kuin perinteistä kirjaa. Jotkut muut e-kirjojen suosijat tuntuvat juuri ympäristösyistä sitä formaattia suosivan, ettei tarvitse turhaan metsiä kaataa paperia varten, kun sen sisällön saa nykyisin muutenkin välitettyä kuin paperilla. Mutta tosiaan tuskin kirjojen lukeminen on loppumassa, formaatti missä niitä luetaan vaan muuttuu.

      Poista