Miksei karvaisuus voi tulla muotiin - tai burqa!

Minä olen karvainen nainen. Tai en itse asiassa tiedän onko minulla karvoja määrällisesti sen enempää kuin keskimäärin, mutta kun ne karvat on valitettavasti mustia ja paksuja. Muistan jo ala-asteikäisenä, kun yksi poika repäisi minulle jostain äkkiä kiusaajien keskuudessa suosituksi tulleen pilkkanimen "Miguel don Karvajalka" - en tiedä onko sellainen hahmo ollut jossain sarjakuvassa tai sadussa tai jossain, mutta ei ollut kiva olla 8-vuotias tyttö jota kutsutaan Karvajalaksi. Ja vielä Migueliksi, viitaten karvaisuuden tuomaan miehisyyteen. Minäkin olisin halunnut olla sievä tyttö enkä joku karvainen Miguel.

Sinkkuna ollessa olen talvikaudet ollut ajamatta lainkaan karvoja, kun vaatteet ne onneksi peittää eikä minua

Karvat lähti, punoitus ja haavat jäi

kukaan ilman vaatteita katsele. Ai niin, paitsi kolmenkympin jälkeen olen valitettavasti joutunut talvisinkin ajamaan karvoja naamasta :-\ On nimittäin alkanut kasvaa ikävää tummaa untuvaista karvaa ylähuulien yläpuolelle ja kasvojen sivulle leukaperiin. Ja koska en tavoittele paikkaa sirkuksen "Amazing Hairy Lady"-roolissa enkä myöskään erityisemmin kaipaa ihmisten kummastelevaa tuijotusta, on myös parranajosta tullut nolo osa lähes päivittäistä rutiiniani.

Mutta kesällä on pakko sitten ajaa karvoja myös käsivarsista ja jaloista, mikä on tylsää koska minulla on myös äärimmäisen herkkä iho. Niin herkkä, että jos vedän sormea pitkin käsivarren ihoa mitenkään raapimatta tai painamatta, siihen turpoaa hetkeksi punainen "palko". Mikään kosmetologilla tehtävä sokerointi tai vastaava ei ole vaihtoehto koska karva kasvaa niin nopeasti että siellä saisi juosta koko ajan. Kokeillut menetelmät ja haitat:

•  Epilointi. Ai hitto että sattuu. Iho turpoaa nokkosihottumalle jopa pariksi päiväksi. 
•  Kotisokerointi. Sattuu mutta karva ei oikein edes irtoa. 
• Ihokarvanpoistovoiteet. Ärsyttää jonkin verran ihoa mutta pystyy käyttämään. Epäilyttää kyllä levittää toistuvasti iholle kemikaaleja jotka on tarpeeksi vahvoja syövyttääkseen karvat irti.
•  Kylmävahaliuskat. Hah, ohjeessa lukee että karvan pitää olla 3-5 mm että pystyy käyttämään. En halua kasvattaa puolisenttisiä mustia karvoja raajoihini (saati naamaani) ennen kuin pystyn taas poistamaan. Liuskat on lisäksi aika onnettoman pieniä jos tarkoitus on poistaa isoilta alueilta.
•  Perinteinen ajelu. Tätä käytän, mutta tuloksena on kutina, punoitus ja turvotus noin päiväksi ja säännöllisesti haavoja, vaikka käytän herkän ihon ajeluun tarkoitettua vaahtoa. 

Kaikkein hurjin kokeilu on tämä nykyajan muoti poistaa karvat myös alapäästä. Kerran sitä kokeilin, ja lopputulos oli kammottava kutina ja lisäbonuksena yli kuukauden parantua kestäviä keltaista märkää sisältäviä tulehtuneita karvatuppia alue täynnä. Mieluummin karvainen kuin suorastaan kirjaimellisesti tautisen näköinen.  Joten täällä kannatetaan lämpimästi rämemajavia pakon sanelemana :D

Kun kerran muodit aina vaihtuu niin eikö välillä voisi tulla muotiin karvaisuus myös naisilla?
Luonnonmukaisuus jossa kainalokarvat ja bikinirajat saa rehottaa ja sääret ja käsivarret olla karvaiset...  Tai edes täys-burqan käyttö: sen alta kukaan ei näe karvoja ja lisäksi myös huonot hiuspäivät jäisi historiaan :D