Jouduin projektihelvettiin
Mun työ on sen luontoista, että minua myydään konsultiksi erilaisille asiakkaille ja erilaisiin projekteihin. Viime vuosina on ollut ihan jees, mitä nyt alan luontainen vittumaisuus aina vähän kalvaa, mutta ei muuten pahempaa. On saanut tehdä etätyötä, tehdä ne muut päivätkin työnantajan konttorilla omassa työpisteessä, luottamusta on riittänyt niin että on saanut hyvin itsenäisesti ja valvomatta hoitaa projektinsa loppuun. Ei ole edes tarvinnut tehdä vihaamaani tiimityötä, koska olen tehnyt projektini yksin.
Nyt sitten kävi paskaisempi nakki ja työn luonne muuttuu ihan totaalisesti. Ainakin puoleksi vuodeksi, mutta projektin määrittelyvaihe jo vaikuttaa siltä että tämä ei taida aikataulussa loppuun mennä, koska asiakas ei taida ihan vielä tietää itsekään mitä haluaa. Itseni kannalta tässä projektissa kaiken pahan alku ja juuri on syvästi vihaamani projektimetodologia nimeltä
Nyt sitten kävi paskaisempi nakki ja työn luonne muuttuu ihan totaalisesti. Ainakin puoleksi vuodeksi, mutta projektin määrittelyvaihe jo vaikuttaa siltä että tämä ei taida aikataulussa loppuun mennä, koska asiakas ei taida ihan vielä tietää itsekään mitä haluaa. Itseni kannalta tässä projektissa kaiken pahan alku ja juuri on syvästi vihaamani projektimetodologia nimeltä
SCRUM
Tuo IT-alan yhä leviävä syöpä, jossa lässytetään tiimityöstä ja iloisesta dynaamisesta yhdessä tekemisestä, mutta joka on käytännön kokemusteni mukaan vastenmielinen sosiaalisen kontrollin ja päivittäisen kyttäämisen ja painostamisen metodologia.
Ensinnäkin, joka helvetin päivä on daily-palavereja, joissa täytyy selvitellä tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Nämä typerät, tarpeettomat palaverit pidetään konttorilla eikä etänä voi osallistua, joten etätyö on täysin pois suljettua. Monet meistä nörteistä ollaan sosiaalisten tilanteiden pelkoisia, ja moni on vatsa jännityksestä kuralla joka päivä kunnes se kamala kyyläyspalaveri on ohi. Toisista taas, kuten minusta, päiväpalaverit tekevät paatuneen valehtelijan ja lieron. Tarkoitus on vaan selittelemällä selvitä taas yhdestä kyttäyspalaverista, että saisi jatkaa töitään rauhassa. Jos nimittäin kertoo mistään ongelmista, niin halusitpa tai et, joku toinen tungetaan siihen koneesi viereen "auttamaan" eli häiritsemään työn tekemistä. Apu onkin enemmän rankaisu- ja painostuskeino, koska sitä ei varmasti kukaan kokenut ammattilainen sillä tavalla pakkomuotoisena halua, vaan tekee kaikkensa ettei joutuisi sen kohteeksi.
Lisäksi tulee lukemattomia muita määrämuotoisia palavereja. Sprintin suunnittelupalavereja, katselmointipalavereja, backlog grooming palavereja (tuotteen kehitysjonon työstö kai tämä suomeksi on), retrospektiivejä... Järjetön määrä hallinnollista overheadia, ja sitten tällaista sanotaan ketteräksi menetelmäksi. Lisäksi se itse sprinttirakenne usein jäykistää työn pahasti, koska sprintin aikana ei voi tehdä mitään, mitä ei ole tullut sille sprintille suunniteltua. Itse en ole huomannut käytännössä mitään hyötyä Scrumin käytöstä, paitsi ehkä jollekin managerille tulee tehokas olo kun joka päivä seurataan ja siirrellään fläppitaululla värikkäitä lappusia sarakkeesta toiseen. Itse tuotos kuitenkin tuppaa tulemaan valmiiksi hitaammin kuin perinteisemmillä menetelmillä, eikä laatukaan ole mitenkään parempi.
Mutta minkäs voit, nykyinen asiakas käyttää ko. vastenmielistä menetelmää, ja ei auta meikäläisen kuin kestää. Ja toivoa että projekti menee nopeasti ohi. Huvittavaa on, että mä olen joskus -pakosta- käynyt jopa scrum master koulutuksen, mutta kun kerran asenteeni menetelmään on edellä kuvattu, niin minusta projektin scrum masterina toimiminen tuntuisi yhtä eettiseltä kuin kiduttajana tai ruoskivana pakkotyön valvojana toimiminen. Viimemainittu ei ole edes oma keksintöni, vaan eräs toinen scrumin inhoaja aiemmassa projektissa sanoi, kun kyseltiin että kuka tiimissä on scrum master, mikä hänen tehtävänsä on, että "se mulkku jolla on ruoska" :D (Tyyppi muuten aika pian hiillostettiin irtisanoutumaan, koska ei jaksanut teeskennellä innostunutta vaan sanoi suoraan mitä tunsi)
Olen samalla alalla ja scrum-projektissa myös ollut.Olen niin samaa mieltä kanssasi. Meidän 'firmassa' tuppaa olemaan pakon sanelemana isoja projekteja, joiden vääntäminen ketteriin menetelmiin on pään hakkaamista seinään... Onneksi meillä on talon sisäinen IT-yksikkö ja dailytkin pystyi joustavasti hoitamaan myös etänä.
VastaaPoistaJotain hyvää sentään. Mun kokemus on, että kun scrum ei oikein toimi, niin sitten tulee joku konsultti ja sanoo että se johtuu siitä, että teillä ei noudateta sitä riittävän "by the book", ei riittävän tarkasti, ja sitten kiristetään ruuvia edelleen. Lopputulos ei ole koskaan hyvä, korkeintaan se johtaa sairaspäivien lisääntymiseen ja turhien asioiden kanssa nysväämiseen, mutta usko metodologiaan näyttää olevan aika horjumaton - vika on aina muualla: asiakkaissa, jotka ei täytä omaa rooliaan, siinä ettei scrumia noudateta riittävän tarkasti, vastahakoisissa ja tiimityöhaluttomissa projektilaisissa...
PoistaAah, kuulostaapa kauhealta. Nämä ICT-termit ovat mulle osittain vieraita, mutta olen aina ajatellut, että kaikessa formaattiin vääntämisessä on kyse siitä, että pyritään jotenkin "levittämään" ja "standardoimaan" osaamista. Noh, sehän on mahdotonta, jos kyse on yksilön taidoista ja motivaatiosta; sellaista ei kerta kaikkiaan voi laajentaa kattamaan koko organisaatiota, eikä sitä voida parhailla pyrkimyksilläkään sillä tavoin mallintaa, että muutkin siitä oppisivat.
VastaaPoistaJa se kyttääminen on ihan hirveää! Onneksi mulla on tämä kirjoitustyö, jota kukaan muu ei oikeasti voisikaan tehdä samalla tavalla. Kääntöpuoli on se, ettei projekteja välttämättä riitä ikuisuuksiin (tällä hetkellä on elanto tiedossa tammikuun puoleenväliin).
Mun mielestä hyvä esimerkki tästä, ettei osaamista ja motivaatiota vain ole mahdollista levittää ja kopioida, on punnitse- ja-säästä, ketjun perustajan hyppääminen takaisin konkurssikypsän firman puikkoihin ihan intopiukeena (on tietenkin myös olemassa sellaisia ihmisiä, jotka vain kerta kaikkiaan sopivat kriisijohtajiksi). Tämä on monien nk. perheyritysten ongelma myös: miten kasvaa hallitusti siten, että omat vahvuudet säilyvät, no eihän se onnistu mitenkään... moni asia muuttuu kasvaessa, ja usein menee pyllilleenkin (Jolla, Angry Birds jne.)
Että mikäkö pointti mulla oli... hmmm... :D :D että tiedän mikä määrä osaamista menee hukkaan silloin, kun taitavaa ja lahjakasta yksilöä pakotetaan tiimityöhön. Myötätuntoni! Terveisin yksinäinen susi :D
Ai että käy kateeksi ihmisiä, jotka pystyvät esim. kirjoittamisella tienaamaan elantonsa, eikä tarvi näissä typerissä organisaatioiden tiimi-intoiluissa olla mukana ollenkaan. Vanhemmiten tämä käy aina vaan raskaammaksi, ei enää oikein huvita edes teeskennellä, sitä vaan ihan suoraan paukuttaa että minä olen sellainen yksinäinen susi jota ei tiimihömpötykset kiinnosta, ja sitten katsoo kauhistuneita katseita muiden silmissä :D Aina ihmettelen, että miksi mua ei ole YT:issä laitettu ulos jo ajat sitten, koska olen niin kauan jo suoraan sanonut asioita, joita monelta muulta ei ole kuunneltu kauaakaan.
PoistaSeuraavaa työpaikkaa hakiessani aion kyllä jo haastattelussa sanoa, että haluan sopimukseen lisämaininnan ettei mun tarvitse osallistua mihinkään tiimi- tai tykypäiviin. Nykyinen työnantaja hararstaa niitä 4-5 kertaa vuodessa, on aarrejahtia ja näytelmähassuttelua ja banaaniveneillä ajelua... Luulisi, että pomo olisi iloinen kun joku sanoo tekevänsä mieluummin töitä, mutta ei. Oon suunnilleen tiimin paaria, kun ei jaksa esittää innostunutta.
PoistaNoi minua jonkin verran hämmästyttää. Mistä ihmeestä joku on saanut päähänsä, että kaikki tykkää moisista pelleilyistä.
PoistaJos se pomo oikeasti haluaisi tarjota tressinpoistoa työnantajan kustannuksella, niin 4-5 ylimääräistä palkallista vapaata voisi olla jotain.
-KKi-
Minä muuten en koskaan osallistu noihin työpaikan työajan ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Meillä on niitä joka kuukausi, joku tiimipäivä missä on yleensä jotain urheilullista tai muuten äijämäistä tekemistä, sekä kaljan latkimista. On ollut rallin ajoa, lasersotaa, kartingia, seinäkiipeilyä jne. En todellakaan osallistu. Ei siitä enää kukaan jaksa edes valittaa, kun kaikki tietää jo että en osallistu.
PoistaAlkuun selitin syyksi tähän että on vaikea löytää koirille hoitajaa, eikä niitä voi jättää yksin niin pitkäksi aikaa. Nykyisin olen ihan suoraan sanonut että olen liian tosikko moiseen typerään leikkimiseen, sekä että ei sovi tämmöiselle keski-ikäiselle läskille akalle jotkut seinäkiipeilyt jne urheilutouhut, ja myös sen että vietän mieluiten vapaa-aikani muussa seurassa kuin niiiden samojen työkaverien kanssa, joita täytyy jo katsoa muutenkin 8 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa.
Jahha. Muistinkin jälleen juuri miksi vaihdoin maisemakonttorin kulkevaan konttoriin. Sanat 'projekti' ja 'tiimityö' saavat vieläkin inhon tunteen nousemaan pintaan.
VastaaPoistaVoimia, käy ostamassa olutta.
-KKi-
Tulihan sitä ostettua, sen jälkeen kun sunnuntai-alkuillasta tuli tsekattua työkalenteri että tietää täytyykö huomenna mennä aikaisin töihin. Tottahan siellä oli tympeitä ja ahdistavia palavereja bookattuna heti maanantaina klo 9 alkaen, joten hermokaljaa piti saada :D
PoistaMeillä oli aikoinaan aina maanantaipalaveri kello ysi. Ensimmäisen vuoden sinne jaksoi raahautua kuuntelemaan lässytystä. Sitten otin tavaksi tulla maanantaisin töihin kello kymmenen. Sanomistahan siitä tuli. Pomolle totesin, kun jatkuvasta myöhästelystä kitisi, notta mitäpä ajattelit asialle tehdä? Antaa kenkää?
PoistaOnneksi silloin oli projekti kesken, joten ei oikein voinut antaa kenkääkään.
Semminkään kun eräs HMI/PLC oli puhtaasti omaa käsialaa ja tosimieshän ei dokumentoi, eikä kommentoi koodejaan. :D
Vaan eipä tarvinnut enää osallistua palavereihinkaan, ellei ollut asiaa.
-KKi-
Tuo on kyllä hyvä :) Nykyisin harva uskaltaa, kun tosiaan tuntuu jokavuotiset YT:t olevan käytäntö, ja lisäksi alan työllisyystilanne tosi huono, joten kukaan ei oikein halua kiinnittää huomiota negatiivisessa mielessä.
PoistaItse kyllä kiinnitän sitä aukomalla päätäni negatiiviseen sävyyn aina kun aihetta havaitsen, ja kieltäytymällä työajan ulkopuolisista aktiviteeteista, mutta toisaalta olen aina tunnollisesti osallistunut kaikkeen varsinaisesti työhön liittyvään kuten palavereihin, ettei ole niin helposti perusteita irtisanoa.
Tulipa mieleeni: oletko muuten liittynyt viimein työttömyyskassaan. Siitä oli joskus täällä puhetta.
PoistaVoin nimittäin vakuuttaa, että hyviin tuloihin tottuneena et tykkäisi köyhyydestä, senttien laskemisesta kaupan kassalla. Ansiosidonnainen työttömyysturva auttaisi asiaa. Enkä nyt väitä, että sinua ollaan irtisanomassa.Tiedämme kuitenkin riskit nykypäivänä, kun puoli maata sanotaan irti.
.
En ole liittynyt enkä aio liittyä. Ei siitä kauheasti olisi apua, koska selvää on, että tältä alalta ei ikäiselleni naiselle enää töitä löytyisi, jos työttömäksi jäisin, joten uutta ammattia opiskelemaan pitäisi lähteä. Ja siihen taas ei kuitenkaan saa työttömyystukia vaan vain normaalit opintotuet, joten menisi kassamaksut ihan hukkaan. Minä vähän jo haaveilen siitä, että pääsisi ammatinvaihtoa toteuttamaan :)
PoistaHmm, se vaan alkaa olemaan monella alalla jo se 40+ ikä melkoinen työllistymiseste. Toisekseen se 'Loimaan liiton' jäsenyys maksaa luokkaa 100€/vuosi. suosittelen lämpimästi.
PoistaToisekseen kaikenlaisia TE keskuksenkin koulutuksia on tyrkyllä ja jos sellaiseen pääsee saa päivärahan + 9€/päivä 'ylläpitokorvausta'.
Käsittääkseni myös aikuisopiskelijalla on mahdollisuus opiskella päivärahalla. Näistä kannattaa ottaa selvää ja joka tapauksessa liittyä kassaan. Huomaa, että kassaan voi liittyä liittymättä liittoon.
https://ytk.fi/
Itsekin olen erääseen sellaiseen koulutukseen hakenut. Vaan luulenpa, että nauravat kippurassa koska 47v. Vaan olisipahan vaihtelua, kun ei pottumaatakaan voi talvella kuokkia. :D
-KKi-
Asiasta kysynyt jatkaa:
PoistaNe sinun opintosihan eivät todennäköisesti ala kuin suoralla leikkauksella heti seuraavana päivänä työttömäksi jäämisestä vaan voit joutua kokemaan kuukausienkin väliajan.
Loimaan kassan maksu on todella pieni, ja ansiosidonnainen kuitenkin huomattavasti suurempi kuin peruspäiväraha, käsittääkseni. Jokainen lisäeuro helpottaa elämää.
Ja joitakin opintoja mahdollisesti voi suorittaa työttömyysturvalla, riippuu opinnoista, alueesta ja virkailijasta.
Nyt olet vielä kylläkin onnellisesti töissä - ja jos et onnellisesti, töissä kuitenkin.
Tuo aikuisopiskelijan mahdollisuus opiskella päivärahalla ei käsittääkseni ole ollenkaan itsestäänselvää, koska oikeus on harkinnanvaraista. Esim. entiset kollegani, jotka ovat YT:issä pois joutuneet, eivät ole saaneet mahdollisuutta opiskella päivärahalla, koska TE-keskuksen viisaiden mukaan heidän pitäisi erinomaisesti työllistyä nykyisellä tutkinnollaan ja kokemuksellaan. Nytkin taas lehdissä juttua kuinka IT-ala vetää Suomea kovaan nousuun, joten eipä sitä välttämättä ihan helposti uskota, että ihan oikeasti alan töihin ei pääse...
PoistaJust tässä vitsailtiin yhden työttömän kanssa Skypessä että mitä alkaisi tekemään kun alan töitä ei saa. Tor-verkosta kuulemma löytyy rakentavaa toimintaa kuten ryhtyä salamurhaajaksi Hitman Contract palveluun taikka huumeenvälittäjän duunia Silkkitie-sivustolta :D Mä tosin itselleni ennemmin harkitsin white trash-somejulkkiksen uraa. Peruspäivärahalla elävä, kaljoitteleva siiderivalas, joka sosiaalisessa mediassa postaisi loputtomia jurrisia valituksia siitä miten vittu meitä köyhiä sorretaan tässä saatanan maassa :D Tekisin itsestäni eräänlaisen sketsihahmon siis!
Jaah. :D
PoistaOnhan tässä vuosien varrella ollut semmoista ammatillisen statuksen alasajoa. Automaatioinssistä kuljetusyrittäjäksi ja siitä työttömäksi koska idän pojat polkaisi vuonomaan liikenteen rahdit.
Tässä nyt kattelen huolivatko nosturikurssille ja hommiin. Luultavasti eivät. Eestiläisille voisi koittaa töihin....
-KKi-
Asiasta kysynyt ano jankuttaa:
PoistaHarkinnavaraista on, juu, niin kuin minäkin kirjoitin, että riippuu opinnoista, alueesta ja virkailijasta.
Mutta pääpointtini oli, että ansiosidonnaisella saisit enemmän kaljaa. Ja kebabpizzoja. Hah.hah.
Lisäys:
PoistaVirosta tuli mieleen, että eikös siellä ole pula IT osaajista? Taisivat pitää Suomessa oikein jonkin rekrykampanjan.
Eihän Virossa palkat samaa tasoa ole, vaan ei ole elämisen kustannuksetkaan. Bonuksena Viro ei mokuta vaan antaa turvapaikanhakijoille äkkilähdön.
-KKi-
Joo, tuota Viroa täytyy miettiä kyllä sitten jos työttömyys tulee eteen ja jos mahdollisuudet kouluttautua minnekään missä olisi todennäköisesti työtä näyttää heikoilta. Millään en jaksaisi tässä iässä enää opetella uutta kieltä, uusia toimintapoja, uutta kulttuuria, mutta ehkä sitä pakon edessä pystyisi. Silti vaikka nykyisin on niin änkyrä että pienikin muutos arkiympyröissä aiheuttaa valtavaa ahdistusta ja vastahakoisuutta. Minusta on tullut tyypillinen penseä käääkkä, joka aina valittaa, että miksei tehdä niin kuin ennenkin aina :D
Poista