Helpoin elämäntapamuutos: veden juonti, ja kun sekin on vaikeaa

Viime kirjoituksen kommenteissa joku sanoi samaa, mihin olin itse jo kiinnittänyt huomiota: että isot muutokset kerralla ei ainakaan tällaisella kroonisesti stressaantuneella ja unettomuudesta kärsivällä onnistu, vaan johtavat aina mielihalujen kostoiskuihin sitten kun tahdonvoima pakottaa itseään väsymyksestä ja pytytyksestä huolimatta eteenpäin loppuu.

Koska jotenkin haluan kuitenkin parantaa elämäntapojani, ajattelin että otan yhden muutoksen, joka olisi mahdollisimman vaivaton. Näin saisin kokemuksen miten rutiinejaan yleensä saa muutettua. Olen aina juonut kauhean huonosti vettä. Usein en juo sitä koko päivänä, vaan juon vain kahvia, energiajuomia ja Pepsi Maxia. Yleensäkin juon edes noita nesteitä vasta silloin kun on heikottava jano. Ja koska veden juomisen lisääminen ei vaadi mitään isoa vaivannäköä kuten esim. ruokavaliomuutokset jotka vaatii aikaa ja vaivaa ruoanlaittoon, ajattelin että tässäpä minulle oiva elämäntapamuutos josta voisin saada onnistumisen kokemuksen. Ei edes pahassa työstressitilanteessa voi väittää, ettei olisi muka aikaa tai jaksamista juoda vettä vähän normaalia enemmän.

Plant Nanny vedenjuonnin seurantasovellus avuksi

Kasviparkani on taas janoinen

No, minäpä sitten otin puhelimen sovelluskaupasta sovelluksen vedenjuonnin seurantaan. Niitä oli monenlaisia tarjolla, mutta valitsin sympaattisen oloisen Plant Nannyn. Siinä ideana on, että valitaan itselle kasvi, joka istutetaan ruukkuun, ja kasvi voi hyvin ja kasvaa aina kun käyttäjä kirjaa ohjelmaan riittävästi juotua vettä, ja kuihtuu ja tulee surulliseksi jos ei juo tarpeeksi.

Ohjelmaan kirjataan alkuun oma paino ja lasin koko, minkä kerran vettä juo kerralla. Kun syötin sinne painoksi 105 kg, tuli ihan tolkuton määrä vettä juotavaksi. Netistä kun asiaa selvittelin, niin kävi ilmi, että tarpeellisen vedenjuonnin määrän laskukaava, jota ohjelma käyttää, toimii parhaiten normaalipainoisilla, eikä ninkään meillä, joilla kehosta on rasvaa paljon normaalia suurempi osuus. Niinpä laitoin Plant Nannyyn painokseni 70 kiloa, millä sain järkevänoloisen vähän päälle 2 litran juomissuosituksen päivässä.

Plant Nannystä tulee 4 tunnin välein ilmoitusta, jos ei ole kirjannut yhtään lasia vettä juoduksi. Tämän saa poiskin päältä jos haluaa. Juodun veden kirjaaminen käy helposti painamalla näytöllä näkyvää lasin kuvaa kunnes kuuluu kilahdus.

No miten on sujunut eka viikko

No heikosti, ja täytyy sanoa että tämä kyllä kertoo paljon siitä, miksi paljon isommilla elämäntapamuutoksilla on minun tapauksessani huono todennäköisyys onnistua. 

Alkuun taas innolla. Otin tuon appsin. Sen lisäksi ajattelin että voisin alkaa kokeilla erilaisia makuvesiä tehdä. Ostin korkillisen karahvin, laitoin ekana päivänä sinne sitruuna- ja appelsiiniviipaleita ja kylmää vettä. Seuraavana mansikkaviipaleita ja basilikaa. Ja oli hyvää, ja join tarpeeksi vettä. Ja tosiaan, oli hienoa kun ei tullut sitä heikottavan janon oloa missään vaiheessa.

No, sitten tuli eka työpäivä kokeilulla. Ja siinä vaiheessa tuli ongelmat. Töissä ei tullut vaan juotua vettä, ja ohjelman muistutuksiinkin reagoin vaan laittamalla puhelimesta äänet pois ettei häiritse. Illalla sitten lisäksi päädyin huijauskäytökseen, eli laitoin ohjelmaan juoduksi monta lasia vettä vaikken ollut juonut, ettei mun kasvi kuole ;) Seuraavana päivänä oli olutjano, ja järkeilin että oluthan on suurimmaksi osaksi vettä, joten enköhän voi myös tölkin olutta merkata tuonne ohjelmaan juoduksi vesilasiksi. Kun eihän sitä viitsi enää lisää nestettä juoda jos muutenkin juo jo pari litraa kaljaa illassa.

Nyt kyllä tosissaan täytyy yrittää tätä

Kun ei se edes siellä töissä veisi paljon mitään aikaa käväistä hakemassa taukohuoneesta lasi vettä ja juoda se. Tai ottaa oma vesipullo mukaan. On ihan oma asenneongelma, ettei muka voi keskeyttää kuumeista koodaamista edes siksi aikaa että juo lasin vettä. 

Ja tuo vesien korvaaminen kaljoilla ei tietenkään käy ollenkaan. Kaikki juotavat nesteethän on enimmäkseen vettä, joten voisin taas olla juomatta yhtään vettä ja vaan kirjata samalla logiikalla kahvikupilliset ja energiajuomat vedeksi. Eikä tilanne terveyden kannalta olisi yhtään parempi kuin ennenkään.

Nyt alkavan viikon tavoite on siis saada juotua ohjelman suosittelemat lasilliset päivässä, ja ihan oikeaa vettä. Ja jakaa juomista myös työpäivälle.

Eipä ole viitsinyt kirjoitella kun hävettää

Eikä jaksaisi kertoa sitä samaa vanhaa kuviota taas. Mutta valehtelemaankaan en rupea ja kun kerran kuulumisia on kyselty niin... Eli kivasti lähti ensin rasiadieetillä painoa, sitten Via Escalla, mutta niinhän siinä kävi, että ei meikäläinen kovin kauaa jaksanut laittaa itselleen ruokaa 5 kertaa päivässä, juosta kaupassa pitkät ostoslistat mukana ostellen ties mitä fenkoleita ja yrttejä. Repsahdus alkoi kuten ne aina, lievänä. Yhtenä päivänä totesin että tänään en kyllä viitsi laittaa päivällistä, tai syödä aamupalaa. Sitten ne päivät alkoi yleistyä, jolloin teki pieniä poikkeuksia ohjelmasta. Jonkin ajan päästä huomasi, että ei ole moneen päivään avannut koko sovellusta, ja on syönyt taas lähinnä karjalanpiirakoita, pasteijoita, juustoa, keskikaljaa, energiajuomaa ja karkkia. Tuo on se erikoinen perusruokavalio johon aina palaan: ruokavalio, jossa ei syödä ollenkaan varsinaisia lämpimiä ruokia tai pääruokia, vaan lähinnä kaikenlaista äärimmäisen epäterveellistä naposteltavaa.

Olipa siinä sitten dieettien aikana kertynyt myös patoutunut alkoholinhimo. Joten kun sillekin taas annoin vähän periksi, niin sitten seurasi noin kuukauden kausi, jolloin join joka arkipäivä 4-6 isoa olutta ja viikonloppuna reilusti enemmän. Ja aina kun minä juon, myös SYÖN. Paljon. Juoksen lähikaupassa joskus jopa useita kertoja illassa hakemassa jotain mitä on alkanut tehdä mieli. Pähkinöitä, Minibel juustokiekkoja tai leipäjuustoa, riisikakkuja, chipsejä, karkkia, jäätelöä...

Lopputulos on oman elämäni painoennätys. Painan nyt 105 kg ja paino aiheuttaa jo kävellessä jatkuvia kipuja lonkissa ja polvissa, joten enpä paljoa kävele. Kamalaa oli, kun työpaikalla tuli palohälytys (osoittautui aiheettomaksi) ja piti mennä 6. kerroksesta palorappusia pois. Hidasta kaiteesta tiukasti kiinni pitäen könkkäämistä se oli ja seuraava päivä oli etäpäivä koska olin lähes liikuntakyvytön kipujen takia.

Tänäänkin ollut taas semmoinen noin 4000 kcal päivä. Haaveilen tietysti, että kunhan loma juhannuksesta alkaa, niin sitten teen parannuksen. Edes jonkinasteisen. Mutta on se tavallaan pelottavaa, miten huonosti ihminen omaa syömistään hallitsee. Ja se, että kun aloitin tätä blogia, tuskailin sitä kuinka yököttävää on painaa 73,5 kiloa. Aloitin sinisilmäisesti tehokasta projektia hoitaa makkarat kropasta mäkeen, olettaen sen olevan aika helppo juttu. En todellakaan olisi uskonut, jos joku olisi sanonut, että 6 vuoden päästä olet 30 kg painavampi, eikä sinua haittaisi 73 kilon paino pätkääkään.

Olisipa edes joku tekosyy

Vaan ei ole. Ei äärimmäistä stressiä, ei mitään isoja ongelmia elämässä, ei hirvittävää henkistä tai fyysistä pahaa oloa. Minä vaan olen syönyt ja juonut kuten olen halunnut, ja lopputulos on mikä on. Ja suuri osa minua haluaa elää loppuiän näin, silti vaikka se loppuikä olisikin varsin lyhyt kun terveysriskit paskoista elämäntavoista kasaantuu. Hyvä lähtökohta minkäänlaiseen elämäntapamuutokseen: heikko motivaatio, ei tahdonvoimaa vaikka välillä vähän motivoituisikin.

En minä näitä tosin arjessa kauheasti mieti

Lähinnä nyt kun asiasta pitää kirjoittaa. Muuten elämä on ihan jees. Töissä on kiinnostavia projekteja, harrastan villiyrttien keräilyä ja osallistun taidekurssille, laitan terassipuutarhaani ja pihaani (viimeisin hankinta pyöreä, kuomullinen sohva). Mökki vuokrattuna Kiskosta heinäkuun alusta alkaen viikoksi. Sellaista plussapalleron elämää.