Tässä iässä sitä huomaa, että unettomuus ja stressi ja näiden lääkintä tissuttelulla alkaa melko häijysti
näkyä naamasta. Näin ihastuttavalta näytin tänä aamuna kun heräsin. Kuin spurguämmä katuojasta ryömineenä, jes! Koska oli asiakastilaisuus, yritin pakkelilla saada itseäni pirteämmän näköiseksi. Heti kävi selväksi että tässä ei kevytpakkelointi auta, joten menin sitten toiseen ääripäähän: vasta kaupungilla huomasin peilistä itseäni vilkaistessani, että olin onnistunut meikkaamaan itseni elähtäneen heroiiniaddikti-huoran näköiseksi. Väsähtäneisyys näkyi edelleen selvästi, mutta vahvat silmänrajaukset ja selvä meikki tekivät vaikutelman että tuo surullinen ihmisraiskio yrittää selvästi olla viehättävä, ehkä luuleekin raukka olevansa.
No, asiakastilaisuus meni kunnialla ja näytinpä ainakin kaikkeni työlle antaneelta :D Sain asiakkaalta kehutkin siitä miten nopea olen toteuttamaan kaikenlaista ja kiitokset joustavuudesta yhteistyössä. Ensi viikko tulee olemaan kaikkein pahin, koska viimeisetkin bugit on saatava ennen julkaisua korjattua ja niitä on paljon... Ja koska minä olen niin nopea, niin suurin osa niistä nakitetaan hemmetti vieköön mulle. Eipä haittaisi paljon, jos sairastuisin ensi viikolla :D
Tänään ryömin rommipulloon
Kotiinhan sitä tietysti täytyi tulla Alkon kautta, ja nyt on perjantaipullo tosiaan tarpeeseen. Pitkästä aikaa ostin rommia, ja sillä aion tuhota päästäni aivosoluja riittävästi että huomenna muistan vain hämärästi mitä työ ja stressi on ja aloitan siten puhtaalta pöydältä :DNäyttää olevan myös työkavereita samoissa tunnelmissa, kun tämäntapaisia viestejä satelee puhelimeen:
![]() |
Barbadoslaista rommia. Maanantaina tulen näyttämään entistä enemmän spugeämmältä :D |