Hengissä jotenkuten, ja #rumaselfie
Stressikauhu jatkuu vielä viikon, sen jälkeen sen pitäisi loppua työn alla olevan järjestelmän mennessä tuotantoon.
Tässä iässä sitä huomaa, että unettomuus ja stressi ja näiden lääkintä tissuttelulla alkaa melko häijysti
näkyä naamasta. Näin ihastuttavalta näytin tänä aamuna kun heräsin. Kuin spurguämmä katuojasta ryömineenä, jes! Koska oli asiakastilaisuus, yritin pakkelilla saada itseäni pirteämmän näköiseksi. Heti kävi selväksi että tässä ei kevytpakkelointi auta, joten menin sitten toiseen ääripäähän: vasta kaupungilla huomasin peilistä itseäni vilkaistessani, että olin onnistunut meikkaamaan itseni elähtäneen heroiiniaddikti-huoran näköiseksi. Väsähtäneisyys näkyi edelleen selvästi, mutta vahvat silmänrajaukset ja selvä meikki tekivät vaikutelman että tuo surullinen ihmisraiskio yrittää selvästi olla viehättävä, ehkä luuleekin raukka olevansa.
No, asiakastilaisuus meni kunnialla ja näytinpä ainakin kaikkeni työlle antaneelta :D Sain asiakkaalta kehutkin siitä miten nopea olen toteuttamaan kaikenlaista ja kiitokset joustavuudesta yhteistyössä. Ensi viikko tulee olemaan kaikkein pahin, koska viimeisetkin bugit on saatava ennen julkaisua korjattua ja niitä on paljon... Ja koska minä olen niin nopea, niin suurin osa niistä nakitetaan hemmetti vieköön mulle. Eipä haittaisi paljon, jos sairastuisin ensi viikolla :D
Näyttää olevan myös työkavereita samoissa tunnelmissa, kun tämäntapaisia viestejä satelee puhelimeen:
Tässä iässä sitä huomaa, että unettomuus ja stressi ja näiden lääkintä tissuttelulla alkaa melko häijysti
No, asiakastilaisuus meni kunnialla ja näytinpä ainakin kaikkeni työlle antaneelta :D Sain asiakkaalta kehutkin siitä miten nopea olen toteuttamaan kaikenlaista ja kiitokset joustavuudesta yhteistyössä. Ensi viikko tulee olemaan kaikkein pahin, koska viimeisetkin bugit on saatava ennen julkaisua korjattua ja niitä on paljon... Ja koska minä olen niin nopea, niin suurin osa niistä nakitetaan hemmetti vieköön mulle. Eipä haittaisi paljon, jos sairastuisin ensi viikolla :D
Tänään ryömin rommipulloon
Kotiinhan sitä tietysti täytyi tulla Alkon kautta, ja nyt on perjantaipullo tosiaan tarpeeseen. Pitkästä aikaa ostin rommia, ja sillä aion tuhota päästäni aivosoluja riittävästi että huomenna muistan vain hämärästi mitä työ ja stressi on ja aloitan siten puhtaalta pöydältä :DNäyttää olevan myös työkavereita samoissa tunnelmissa, kun tämäntapaisia viestejä satelee puhelimeen:
 |
| Barbadoslaista rommia. Maanantaina tulen näyttämään entistä enemmän spugeämmältä :D |
Sinun kirjoitustyylisi on kyllä mahtava! Vakavahkosta aiheesta huolimatta tirskuin ääneen. Olen itsekin samalla alalla, mutta sattuneista syistä meillä ei aina ole yhtä hektistä (paitsi näin loppuvuonna). t. Siiderilasin ääreltä Miina
VastaaPoistaOnneksi on siiderit ja muut juomat, joilla helpottaa kun pää pyörii ylikierroksilla kaiken liian työnteon jälkeen!
PoistaKaunis koodarigootti olet! :)
VastaaPoistaHeh, kaunis. Mulle tuli itselle kuvasta mieleen että voisin osallistua zombie walkiin ihan ilman maskeerausta, koska näytän haudassa jo jonkun aikaa maanneelta zombielta nykyisin ihan luonnostaan :D
PoistaEn minäkään saa kuvasti rumaa, vaikka kuinka katsoisin. Turvonnut ja väsynyt joo, mutta ruma, ei todellakaan.
VastaaPoistaJa mitä huumeaddiktinaisen naamaan ja habitukseen tulee, niin ole huoleti, siitä olet vielä hyvin kaukana!! :-)
Olet mahtava, I like!! :-)
Se on minusta aina yhtä hauskaa että joku sanoo mahtavaksi, kun tunnustaa olevansa hermoheikko luuseri joka stressaa töistä tällä tavalla ja vielä helpottaa asiaa juomalla alkoholia :D
PoistaTarkotin tavastasi kirjoittaa, vaikka ei sun tavassasi elää, ole haittaa jos se sulle sopii. En mä ole mikään tuomitsemaan, vaikka hiukan eri tyylillä elänkin. ;-)
PoistaNukuitko meikit kasvoilla? Varma keino spurguefektiin.
VastaaPoistaEn tarkoituksellisesti, mutta ei ollut tainnut jaksaa ihan kunnolla ripsivärejä pestä pois kun on töhryä silmien alla. Peseydyin kyllä, mutta stressaantuneena en jaksa tehdä mitään kunnolla ja loppuun vaan vähän hutaisten, jo muita asioita ajatellen.
PoistaMulla on kyllä ihan luonnostaankin erittäin tummat silmänaluset silloin kun en ole edes väsynyt. On jotenkin niin ohut iho silmien alla että näkyy sinertäviä verisuonia siinä alueella selkeästi, mikä tekee mustelmamaisen efektin.
PoistaHei, eihän tuo ole paha ollenkaan. Olisitpa nähnyt minut tänä aamuna, kun päätin eilen hieman viinitellä pitkähkön tauon jälkeen. Päätin, että ei olekaan tarvetta mennä kauppaan tai minnekään muuallekaan tänään. :-D
VastaaPoistaP.S. Saanko laittaa blogisi suosikkilistalleni?
Saa toki laittaa blogin suosikkilistalle :)
PoistaSe on hienoa, että joku uskaltaa laittaa "luonnollisen" kuvan itsestään maailmalle. Nykyään kun kaikki haluavat vain olla viimeisen päälle kauniita ja siihen otetaan kuvankäsittelyt kehiin kun muuten ei pystytä. Ei sinusta saa rumaa tekemälläkään. Näytät vaan todella väsyneeltä. Voi kun elämässä olisi niin paljon muutakin ja voimat menee sulla tohon duuniin. Ihana oli "nähdä" sinua kesällä kun kuvasit luontoa ja mietinkin miten ihanaa onkinkun joku jaksaa nauttia noin pienistä asioista. Olisiko joku irtiotto/elämnvaihdos paikallaan? Olen itse ollut samalla alalla ja ajatellut olevani tyyliin korvaamaton. Eihän se niin mene. Jos sinäkin lähtisit, niin toinen tyyppi siihen vain palkattaisi riippumatta siitä miten hyvää duunia olet tehnyt. Mieti oikeesti kannattaako antaa duunille kaikkensa. Tsemppiä
VastaaPoistaJoo, väsymys kyllä näkyy päältä oikein kunnolla, ja turvotus.
PoistaIrtiottoja ja elämänmuutoksia suunnittelin jossain vaiheessa tämän blogin alussa, neljänkympin kriisiä potiessani. Nyt tiedän jo etten jaksa ponnistella mihinkään uuteen, kun ei ole mihinkään muuhunkaan erityistä halua suuntautua. Tätä siis täytyy vaan jatkaa ja odotella vähemmän kiireisiä aikoja, joita niitäkin onneksi aina välillä tulee.
Korvaamattomaksi en tosiaan itseäni luule. Tällä alalla kukaan ei ole sitä, sen on jatkuvat yt:t näyttäneet moneen kertaan, varsinkin kun pareissa viime YT:issä on juuri niitä tehokkaimpia ja osaavimpia kokeneita laitettu ulos ja otettu nuori (huomattavasti halvempi) tilalle...
Ja töiden vaativuudesta kertoo jotain myös se, että mulla oli jossain vaiheessa intialainen työkaveri, joka kertoi opiskelleensa alalle Intiassa 3 kk kursseilla, joille ainoa pääsyvaatimus oli lukutaito. Ihan hyvä tekijä se oli, valtavan innokas oppimaan koska hänelle it-ala oli tarjonnut nousun todellisesta köyhyydestä vaurauteen. Ei me leipääntyneet länsimaiset jakseta niin paljoa usein intoilla näistä duuneista ja niissä pärjäämisestä.
Samaa mieltä kuin edelliset kommentoijat: ei postauksessa ole muuta rumaa kuin tilanne, jossa työsi kanssa joudut elämâän. Sulla on aivan älyttömän kauniit silmät ja kulmat ja tukka, eikä ihokaan kuki mitään peperonipizzaa vaan on aika tasainen. Tiedän, ettet aio tyyliäsi vaihtaa, mutta soisin sun kuitenkin näkevän itsessäsi myös jotakin positiivista. Sä oot rautanen mimmi!
VastaaPoistaKyllä mä näen itsessäni positiivistakin, en välttämättä niinkään ulkonäössä mutta muuten. Tiedän esim. olevani erittäin luotettava ja tunnollinen asioissa jotka hoidettavakseni otan, ja sisukas kuin pieni piru (työasioissakin usein ihmettelen jos joku sanoo ettei osaa jotain; minä siinä tilanteessa sanon että perkele, sitten vaan hakataan päätä seinään ja yritetään kunnes viisaampi eli seinä antaa periksi, eikä valittaminen hyödytä mitään).
PoistaNykyään usein jopa nautin siitä jos koen itseni oikein rumaksi. Muistan silloin nuorempana kun ulkonäkö ahdisti lähes jatkuvasti, niin mikäpä oli sen parempaa kuin jos näki vielä rumemman örrimörrin jossain. Tuli hyvä olo, että ehkä en olekaan maailman rumin ihminen, eikä ehkä kaikki muutkaan ole aina kauniita. Jos näytän jonain aamuna peilissä erityisen karmealta, niin ainakin vapaapäivänä menen vaan meikittä asioille ja ajattelen, että ehkä joku huonosta itsetunnosta kärsivä saa iloa siitä, että ajattelee että onneksi en sentään tuolta näytä :D
Kuulostaa paremmalta :)
VastaaPoistaNormi aamunaama!
VastaaPoista