Tämän Cambridge-dieetin aikana olen usein törmännyt erilaisiin väitteisiin, että tämä on huono tapa laihtua, koska ravinto jota dieetillä syödään on luonnotonta. Taas kerran tänään kuulin tuohtuneeseen sävyyn esitetyn väitteen että tuhoan terveyteni tällä, ja kun kysyin perusteluja, ottaen huomioon että Käypä Hoito -suosituskin suosittelee ENE-dieettejä merkittävän lihavuuden hoidossa, niin perustelu oli tyyliä "No luepa kuule siitä sun ravintopussin kyljestä mitä se sisältää, niin tajuat että onhan se
LUONNOTONTA".
Usein muutenkin kuulee erilaisia väitteitä, joissa perusteluna jonkun asian epäilyttävyydelle tai huonoudelle käytetään sitä, että tämä asia ei ole luonnollista. Koirien on luonnotonta asua kerrostaloissa, siksi koiraa ei saisi sellaiseen ottaa. Keinomakeutusaineet on myrkkyä, koska ne on luonnottomia, eikä asiaa muuta se että niiden turvallisuutta on tutkittu laajasti, koska vaistomainen käsitys luonnottoman tehdastuotteen haitallisuudesta menee yli luottamuksen tutkimuksiin. Luonnottomuutta huonouden perusteena tosin käytetään selvästikin valikoivasti oman mielen mukaan, koska vain harva on sitä mieltä että esim. lääkehoito on huono keksintö koska lääkkeet ovat luonnottomia ja tehtaissa valmistettuja.
Minulle luonnollisuus ei ole ihanne
Itse en pidä luonnollisuutta ihanteena ollenkaan. Koska en ole minkään sortin uskovainenkaan, joka uskoisi että joku rakastava suurempi äly olisi kaiken viisaasti suunnitellut, ei ole ideologista pakkoa uskoa että luonnossa kaikki on optimaalisesti. Myöskään oma havainnointini ei tue sellaista näkemystä. Luonnossa on itse asiassa paljon sellaista, mitä voisi sanoa suunnitteluvirheiksi, jos uskoisi että luonnolla on suunnittelija. Yksi iso juttu on se, että evoluution kannalta ei ole mitään väliä sillä, elääkö eliö vanhaksi. Kunhan saa sukuaan jatkettua ja jälkeläiset riittävän itsenäiseksi niin sitten on jo tehtävänsä hoitanut.
Tähän asiaan törmäsin, kun juttelin eläinlääkärin kanssa koirien BARF-ruokavaliosta (Biologically Appropriate Raw Food), jota olen itsekin harrastanut. Olin itsekin mennyt aikanaan siihen, että kuivamuona on paha, koska se on luonnotonta, ja raakaruoka hyvä, koska niinhän villikoirat ja sudetkin luonnossa syö, ja nehän ovat niin elinvoimaisia. Koirani sairastuttua munuaisvikaan eläinlääkäri kysyi ruokinnasta. Kun sanoin että tämä on pentulaatikosta asti barffannut, niin eläinlääkäri totesi, että ihme että munuaiset kesti näinkin kauan. Minä olin ihan että mitä? Eihän tätä toki kerrottu BARF-harrastajien sivustoilla, mutta kuulemma on aika yleistä, että paljon proteiinia syövät BARF-koirat kuolevat nimenomaan munuaisvikoihin suhteellisen nuorina. Kun epäuskoisena kyselin, että miksi ei sitten sudet kuole munuaisvikoihin kun syövät pelkkää lihaa ja sisäelimiä, niin vastaus oli lopulta järkeenkäypä: "Koska niiden keskimääräinen elinikä luonnossa on 6-7 vuotta. Ei ne ehdi." Niinpä. Koiraeläimen olisi ehkä luonnollista kuolla paljon nuorempana kuin mitä nykyiset turvassa ja hyvin ruokittuna elävät lemmikit elävät. Ei luonto välitä siitä, että eläin kuolee nuorehkona, mutta lemmikin omistaja yleensä haluaisi sen elävän pitkään. Luonnoton toive, jonka toteuttamiseen välttämättä luonnollinen elämäntapa ei ole paras.
Sama tietysti koskee ihmistä. Luonnossa monet meistä kuolisivat jo synnytyksen yhteydessä tai pikkuvauvana. Lisää lähtisi infektioissa, lapsuuden pikku onnettomuuksien seurauksina, tartuntatauteihin, ja niin: myös epätasapainoinen luonnollinen ravintokin voi elinikää lyhentää monilla seuduilla, huolimatta siitä että olemme taipuvaisia ajattelemaan että moderni länsimainen tapa syödä on kaiken pahan alku ja juuri ja elintapasairauksien lähde, kun taas perinteiset ruokavaliot tuottavat terveyttä. Mutta aika usein on käynyt ilmi, että sen että joitain tiettyjä sairauksia esiintyy vähemmän kuin länsimaissa selittää paljolti se, että elinikä perinteisesti elävän heimon parissa on voinut olla esim. 40-50 vuotta. Ei toki aina, on toki olemassa oikeasti pitkäikäisiäkin perinteisesti eläviä heimoja ja kansoja, seuduilla joilla luonto tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen ja terveelliseen luonnolliseen ravintoon, mutta ei voi yleistää että kaikki perinteiset ruokavaliot olisi jotenkin nykyistä terveellisempiä.
Luonnon näennäisen elinvoimaisuuden salaisuus on säälimättömyys
Mutta niinhän se on, että kun katselemme villiä luontoa, niin vaikka silloin tällöin näemme sairaan tai loukkaantuneen oloisen eläimen, niin pääosin luonnon eläimet näyttävät majesteettisilta ja hyvinvoivilta. Helposti siinä sitten vertaa asiaa ihmislajin näennäiseen alennustilaan: monet ovat pullukoita, huonokuntoisia, ties kuinka suuri osa tarvitsee pysyväislääkitystä elääkseen ja pärjätäkseen jne. Mutta kun ottaa huomioon sen, että luonnon eläinten elinvoimaisuuden selittää paljolti se, että luonnossa ei pärjää aika vähääkään heikentynyt yksilö, vaan se karsiutuu pois elämästä kun ei pysty etsimään ravintoa tai kun saalistaja syö sen, niin luulenpa että ihmiset eivät haluaisi tällaista hintaa maksaa oman lajinsa luonnollisesta elinvoimaisuudesta. Me haluamme ylläpitää ihmiselämää niin kauan kuin se on mahdollista, koska toisin kuin luonto, pidämme yksilön elämää arvokkaana, ja tästä hintana maksamme sen että ihmisten joukossa on enemmän "heikkoja".
Eikä tämä koske vain sairauksia ja niiden hoitoa, vaan sosiaalisilla lajeilla myös elämänlaatua. Monien laumaeläinten laumakäytöksessä esimerkiksi esiintyy sellaista, että joitain yksilöitä (laumahierarkian alimpia) julmasti kiusataan tai ne ajetaan laumasta ulos. Lisääntymään ne nyt eivät ainakaan pääse. Ihmiselle geneettisesti läheistä sukua olevat apinalajitkin luonnollisesti kiusaavat ja syrjivät joitain yksilöitä. Me emme kuitenkaan halua hyväksyä esim. koulukiusaamista tai poikkeavien syrjimistä ja kiusaamista, vaikka se olisi ehkä luonnollista, vaan kunnioitamme ihmisten oikeutta olla sellaisia kuin ovat, ja oikeutta elää rauhassa omana itsenään vaikka olisi vähän erikoisempikin tyyppi. Minä ainakin iloitsen tästä luonnottomuudesta.
Joten: miksi ihannoida luonnollista lainkaan?
Minä ainakin mieluummin elän keskuslämmitetyssä mukavassa huoneistossa kuin kodassa tai savumajassa. Tykkään käyttää tietokoneita, älypuhelinta sekä televisiota. On kiva kun lämmin vesi tulee sisälle asuntoon, eikä WC-asioilla tarvitse käydä pakkasella puuceessä. On mukavaa, että on keksitty erilaisia keinotekoisia materiaaleja ja raaka-aineita, joilla on kaivattuja ominaisuuksia, olipa kyse lämpöä eristävän vaatteen tai ruoan valmistamisesta.
Toki on totta, että kaikessa mistä ei ole pitkää kokemusta, on myös riskinsä. Siinä mielessä luonnollisen ihailussa on edes jokin järki, että jos ihmiskunta on syönyt jotain tiettyä ruoka-ainetta parituhatta vuotta, niin jos se olisi kovin haitallista, haitat olisi jo varmasti huomattu. Sen sijaan jos tänään keksitään uusi ravinnon lisäaine, on mahdollista että sen käytöllä on ennalta-aavistamattomia pitkäaikaiskäytön haittoja, joita ei vielä tiedetä. Mutta sittenkään itselleni luonnollisuus ei ole mikään pyrkimys tai itseisarvo, eikä luonnollinen tarkoita minulle hyvää ja keinotekoinen pahaa. Mielelläni taas kohta syön yhden luonnottoman Cambridge-patukan, johon on lisätty lisäravinteina kolmasosa ihmisen tieteellisesti tutkitusta päivän mikroravinteiden ja muiden välttämättömien aineiden tarpeesta, enkä yhtään kauhistele kuinka luonnotonta se on ;)