Kuvia taas, kun paino on 73,6 kg

Nyt on alkanut vyötärönseutu ja vatsakin vähitellen pienentyä, kun pitkään tuntui että pötsi pömpöttää aina vaan yhtä pystyssä vaikka paino laskee. Makkarat selässä ja mahassa on ainakin vähentyneet mukavasti. Ekat kuvat valkoisessa paidassa on otettu 11.3, toiset mustassa paidassa tänään 10.4.







Naposteluhimon kanssa täällä taistellaan


Mulla tämä kakkosvaiheen dieetti on ollut aika vaikeaa. Enää ei niinkään vaivaa äärimmäinen heikotus tai vatsa, kuten puhtaalla pussidieetillä, mutta nyt kun saa syödä vähän oikeaakin ruokaa, on tosi vaikeaa pysyä siinä että sitä saisi syödä esim. 250 kcal päivässä eikä enempää. Onnistun kyllä sillä päivän ruoka-aterialla pysymään sallituissa kaloreissa, mutta koska 800 kcal päiväsaanti on niin vähän että on kova nälkä, on tullut sorruttua muina aikoina naposteluun niin että kalorit on usein menneet 900 kcal:iin, joinain yksittäisinä päivinä jopa 1000 kcal:iin. Olen napostellut sinänsä ihan luvallisia ruokia, eli ei mitään kaljoja tai hiilihydraattiruokia (hedelmät, leivät, pastat) jotka ei kuulu dieetin 2-vaiheeseen, vaan esim. pähkinöitä tai juustoa tai vihanneksia, mutta kun ei saisi mielellään sitä 810 kilokaloria päivässä ylittää... 

Ei tämä sinänsä mitään haittaa että paino on laskenut napostelusta huolimatta, hitaasti mutta varmasti, mutta se ärsyttää että kun en ole koskaan ennen ollut aterioiden välillä napostelija, niin toivottavasti tällainen ei tule tavaksi nyt, kun sitä tulee nälän takia tehtyä... Mulla kun on tällä Cambridge-dieetin 2-tasolla vähän väliä varsin kova nälkä, silti vaikka olen edelleen Ketostix testien mukaan ketoosissa. Vielä nelisen viikkoa pitää jaksaa noin 800 kcal:illa, ennen kuin saa siirtyä syömään 1000 kcal päivässä. Huomenna on taas käynti valmentajalla, ja sen jälkeen täytyy tsempata taas niin että yrittää ihan tosissaan syödä vain sen noin 800 kcal päivässä. Ihan turhaan pitkittää laihdutuskituutus-urakkaa sillä jos ei sitä hoida kunnolla ja tehokkaan nopeasti.

Kommentit

  1. Wau! Selkeä muutos näkyvissä varsinkin mahan ja takapuolen seuduilla, onnittelut!

    Toivotaan, että pääset tuosta napostelusta eroon! Itse olen pitänyt näppini kurissa, mutta ex.napostelijana pitää muuttaa koko ajatusmaailma, ettei ole koko ajan kaivamassa kaapista "jotain pientä". Valmentajalla on varmaan hyviä neuvoja tuohon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valmentajalla nyt käyty sitten. Valitin sitä että minulla on jatkuva järkyttävä nälkä, toisin kuin 1-vaiheessa, ja että nälkä päänsärkyineen ja huonoine unineen alkaa tuntua siltä että epäilen onko laihtuminen ollenkaan tämän arvoista.

      Sain 2 vaihtoehtoa. Joko tiputan kalorit tiukasti sinne 800 kcal:iin jotta ketoosi vahvistuu (olen Fatsecret-kännykkäappsilla tekemäni seurannan mukaan syönyt naposteluineen yhteensä noin 900 kcal:illa päivässä, ja kokoiselleni niin isot kalorit jo vie pois ketoosista) tai sitten siirryn tasolle 3 dieetissä niin että saan syödä 1000 kcal päivässä ja myös hiilariruokia.

      Valitsin pudottaa kalorit 800:aan, koska ei se paino näinkään kovin nopeasti enää laske, ja tiedän että turhautuisin hitaaseen painonlaskuun, jos alkaisin syödä 1000 kcal päivässä. Toivottavasti auttaa...

      Poista
  2. Lopputulos on upean näköinen, varsinkin vyötäröprofiili näyttää tosi hyvältä sivulta! Rasva on selkeästi lähtenyt juuri oikeasta paikasta, eli keskivartalosta. Se kun on sitä epäterveellisintä rasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tosiaan onneksi alkanut kaljamahakin pienentyä. Alkuun tuntui että vaikka painoa lähtee, niin maha vaan pömpöttää pystyssä yhtä lailla. Asiaan saattoi vaikuttaa myös 1-tason dieetin järkyttävä ummetus - jos ei mitään tule ulos esim. 5 päivään niin varmasti turvottaa vatsaa jo sekin.

      On vieläkin toki sitä löllöä vatsalla ja lantiolla, mutta nykyinen määrä alkaa olla aika hyvin tavallisilla vaatteilla peitettävissä. Mikä valitettavasti myös asettaa haasteen motivaatiolle: välillä kun on kauhea nälkä niin tulee mieleen, että miksi edes kärsin tätä enää, kun valitsemalla sopivat vaatteet näytän ihan ok:lta ikäisekseni vaikken laihtuisi enää kiloakaan...

      Poista
  3. Sä näytät jo normaalipainoiselta! Olen kateellinen.. kesällä sama ja tarkoitus tiputtaa -15 sitten..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tosiaan kivalta tuntuu kun alkaa huomata peilissäkin muutoksia. Naama tosin rupsahtaa pikavauhtia ja hiukset lähtee, mutta nämä lienevät keski-ikäisenä laihduttamisen väistämättömiä sivuvaikutuksia, ja hiukset kai kasvaa takaisin kunhan painonpudotus loppuu.

      Tsemppiä sinullekin painonpudotusurakkaan! Kyllä tässä aina vaikeita hetkiä tulee jolloin miettii onko laihtuminen oikeasti tämän arvoista, mutta sitten vaan yrittää edes iltaan asti kestää, ja ehkä seuraavana päivänä ei olekaan niin koko touhuun uupunut olo enää.

      Poista
  4. Hieno muutos! Mulla kakkosvaiheen kanssa samat ongelmat. Rajoissa pysyminen ja napostelu. Harkitsen palaamista pelkille pusseille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ehdotin ensimmäiseksi valmentajalle, että saisinko palata 1-tasolle takaisin. Vastaus oli että ehdottomasti ei. On kuulemma aika tavallinenkin pyyntö 2-vaiheessa, mutta kun idea on opetella hallitsemaan syömistään, niin siinä ei auta se että on pidempään pelkällä pussiruoalla.

      Ja onhan siinä toki järkeä. Olen omatoimisesti aiemmin laihduttanut merkittävästi Nutriletteillä, mutta lihoin heti kuurin jälkeen takaisin, koska en tosiaan ollut oppinut mitenkään miten hillitä ruoka- ja juomahimoja sitten kun taas saa syödä. Se oli vaan syömisen off-tila, ja sitten kun palasin on-tilaan, elin kuten ennenkin, tai vielä pahemmin, koska nälkä ja kaljanhimo olivat toki pitkään nälkäkuurin jälkeen entistäkin kovemmat. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, viikon verran muistaakseni, kun nollasin 5 viikon nutraamisella saadut laihdutustulokset täysin. Kunnon deekis- ja mässyputkella ;)

      Joten minä päädyin noudattamaan valmentajan neuvoa että yritän oppia elämään tällä 2-tasolla, vaikka se tuntuukin vaikealta. Ehkä sitä samalla tulee opittua itsehillintää mielihalujen suhteen ja omien syömisimpulssien tunnistamista, joista voi olla hyötyä pidemmäksikin aikaa.

      Poista
  5. On kyllä hieno muutos siitäkin huolimatta että musta hoikentaa! Tosin kerran pari Nutrilettin kitukuuria kokeilleena voisin sanoa ettei minusta tuohon enää näin nelikymppisenä olisi. Eihän tuo ole sitä elämää. Olen päättänyt olla max. + 5-10kg ylipainoinen mieluummin kuin kituuttaa. Onneksi nyt onnistunut saavuttamaan normaalipainon joten lihomisenvaraa on (omasta mielestäni). Mutta siitä yli olisikin jo liikaa.
    Toivotan tsemppiä jatkoon Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla toisaalta tämä tavoitepainoni 65 kg on 15 kg enemmän kuin mitä painoin "luonnostani" vaikka kolmekymppisenä, joten mihinkään varsinaiseen hoikkuuteen minkä pitäminen vaatisi äärimmäistä tiukkuutta en edes pyri. KYllä mulla vielä 65 kilossa on löllöä vyötäröllä ja kaksoisleukaa ja naamaläskiä, mutta kun tosiaan tiedän että en jaksa vuodesta toiseen sitä itsekuria mitä vaatisi esim. 55 kilossa pysyminen, niin parempi olla olematta liian tiukka. Ja 65 kiloisena ne makkarat sun muut on sen verran pieniä että vaatevalinnoilla voi häivyttää näkyvistä.

      Poista
  6. Tokihan musta hoikentaa mutta onhan sen oikeastikin jo näyttävä jossain kun oli 10 kiloa pudonnut ja ei tuo lähtöpaino niin suuren suuri ollut.
    Kuinka paljon vielä ajatteli pudottaa? Kannattaa kyllä jatkaa tuota valmentajalla käyntiä pitkään,koska helposti varmaan lipsuu jos yksin yrittää.
    Itsellä jäi kesken rahapulan vuoksi,kyllä tiputetut 13 kg pysyi pois puoli vuotta mutta onpa nyt tuplana takaisin.
    Nyt vaan elämäntilanne ei anna rahallisesti palata enään tuohon diettiiin.
    Varsinkin kun on perhe jolle ruoka ostettava/laitettava,eri asia jos pitäisi vastata vaan itsestään.
    Välillä olen nutrilet pirtelöillä päivän,pari ja kevennän muuten niin pirtelöpäivät vähän auttaa painon pudotukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on tavoitepaino 65 kg, eli normaalipainoni ylärajoilla. Tiedän, että tulen näyttämään siinäkin painossa vähän pullukalta omaan silmääni, mutta kun tiedän myös ettei sisu riitä vuodeseta toiseen niin ankaraan jatkuvaan itsekuriin kuin mitä vaatisi pienemmän painon pitäminen, niin en edes yritä alemmas.

      Tämän blogin pitämisen alussahan tavoitteeni oli 55 kg, ja siinä kävi niin, että aloitin 73 kilosta, pääsin 63 kiloon, siihen jumittui, ja löin lössiksi koko homman niin että lopulta tosiaan muutaman vuoden päästä painoin, jojolaihduttelun jälkeen, yli 85 kiloa. Tämän en halua enää toistuvan ja siksi varsin löysä painotavoite tällä kertaa.

      Kyllä aion valmentajalla käydä suositellut ajan, eli myös jonkin aikaa tavoitepainon saavuttamisen jälkeen, vaikka toisaalta inhoankin sellaista "lässyttämistä" ja valvottavana käymistä. Mutta kun olen itsekin huomannut että monta kertaa olisin jo ryypännyt tai mässännyt, ajatellen että "no pidän sitten vaikka vesipaastopäiviä saadakseni nollattua painonnousun", ellei olisi ollut valmentajakäyntiä niin pian ettei ehtisi nollata painonnousuvaikutusta, niin selvästi vielä tarvitsen valvontaa.

      Poista
  7. naiselliset muodot näkyy jo! upea tulos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 7 kiloa vielä jäljellä, ja täytyy sanoa että on kyllä helpoin laihdutus mitä mulla on ikinä ollut tähän asti, huolimatta pienistä fyysisistä sivuoireista :)

      Poista

Lähetä kommentti