Nyt kuitenkin kun Uudenmaan sulkemisesta tuli päätös, päätin poistua sulkualueen ulkopuolelle toistaiseksi. Tarkemmin sanoen vanhempieni mökille Lounais-Suomen saaristoon. Vanhemmat itse ovat kotonaan, eli olen ihan yksikseni noin 3000 asukkaan paikkakunnalla mökkeilemässä.
Ihmettelen yleensä päätöstä, jonka mukaan mökkeily olisi kiellettyä tai ei-toivottavaa. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että tartuntataudit leviävät nimenomaan erityisen tehokkaasti tiheään asutuissa paikoissa. Mutta nyt siis ei saisi poistua tiheään asutulta paikalta ja eristää itseään maaseudulle tai saareen? Terveydenhuollon palveluja en ole käyttänyt yli 20 vuoteen enkä käytä nytkään, eli jos nyt minulla se korona olisi niin en taatusti kuormita sillä mökkipaikkakunnan sairaanhoitoa vaan tarvittaessa kuolen tautiini mökkiin ketään häiritsemättä. Mitään oireita taudista ei kyllä ole, ja ruokaa on sen verran mukana että pari viikkoa voin olla käymättä missään kaupassa potentiaalisesti muita tartuttamasta.
Jäisipä tämä etätyökäytäntö voimaan Koronan jälkeenkin...
Olen ollut elämääni yleensä tyytyväisempi kuin suunnilleen koskaan viime aikoina, vaikka päällä sanotaan olevan kriisi. Syy on se, että työnantaja määräsi koko henkilökunnan 100% etätöihin jo pari viikkoa sitten. Olen ennenkin valittanut blogissa monitoimi/avokonttorista, miten siellä on mahdotonta tehdä keskittymistä vaativaa ohjelmointityötä. Mutta nyt siis saa tehdä pelkästään etänä ihan luvan kanssa. Työteho on varmaan tuplaantunut ja oma olo rauhallisempi, vähemmmän ADHD-tyyppistä rauhattomuutta - ja tarvetta lääkitä sitä herkuilla ja kaljalla.
Jos tämä 100% etätyömahdollisuus jatkuisi, niin ostaisin itselleni isän suvun perikunnalta nyt tyhjänä olevan vanhan maatilan, jatkaisin peltojen vuokraamista naapurin isännälle (koska en kuitenkaan itse haluaisi vaihtaa ammattiani maanviljelykseen), ja ottaisin sinne pari koiraakin. Toivon siis kovasti, että tämä korona osoittaa että ainakaan it-alan töissä ei ole pakko olla paikalla missään konttorilla että työt hoituvat. Mutta saa nähdä miten tässä käy, voi olla että kun tartuntahuippu on ohi niin vanhat käytännöt palaavat.
Laihdutuksen eteneminen
Talvilomaa ennen pääsin siis tavoitteeseeni 95 kiloon, mutta loman aikana onnistuin viikossa ottamaan pari kiloa takapakkia. Nyt kuitenkin lopulta olen päässyt reilusti alle eli paino nyt 93,8 kg. Se vähän harmittaa, että personal trainerin avustuksella aloitettua kuntosalirutiinia ei nyt pysty jatkamaan. Mutta esim. kävelyaskeleita tulee paljon enemmän kuin ennen, koska etätöistä on niin helppo lähteä kesken päivänkin kävelylle, jos aurinko paistaa tai muuten tekee mieli tehdä välillä jotain muuta kuin kökkiä tietokoneen edessä.
Ruokavaliossa on nyt myös panostettu enemmän kuidun ja proteiinin saantiin ja hiilarien käytön kohtuullistamiseen. Näin laihtumisen pitäisi jatkua, vaikka kuntosalikäynnit ovatkin toistaiseksi pois ohjelmasta. Suunnitelmani on, että kun palaan korona-tauon jälkeen Uudellemaalle ja töihin, palaan ns. uutena ihmisenä, hoikempana ja mielenterveydeltäni rauhallisempana. Omanlaisensa hiljaisuuden retriitti tämäkin.