Plussis änkyröi taas työpaikan kehityskeskustelussa
Meillä on taas ollut organisaatiouudistuksia, joten on uusi lähiesimies. Entinenhän oli jo vuosikausien (olen ollut tässä firmassa elokuusta 2000) aikana tottunut siihen, mikä on minun asenteeni, mutta uusi ei. Siksi olikin hupaisa kokemus tämä uusin tavoite- ja kehityskeskustelu.
Ensinnäkin, ennen keskustelua piti konsernin järjestelmään pisteyttää noin 30 kohtaan oma arvionsa omasta suoriutumisesta. Laitoin kaikkiin keskimääräisen, 3 väliltä 1-5. Lisäksi olisi pitänyt päivittää CV, mitä minua ei huvittanut tehdä, koska ei ole tiedossa oikeaa tarvetta päivitetylle CV:lle. Seuraava kohta: pitäisi pyytää yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta arvioita itsestäni ja työsuoriutumisestani. Skippasin: en kyllä vaivaa ketään pyytämällä moista roskapalautetta. Seuraavaksi piti tehdä itselleen kouluttautumissuunnitelma. Skippasin. En halua kouluttautua muodollisesti, opettelen uudet asiat googlettamalla sitten kun niitä eteen tulee.
No, sitten tänään klo 10 itse keskustelu.
Esimies: - Olet laittanut kaikkiin itsearviokohtiin 3?
Minä: Niin. Olen omasta mielestäni ihan asiallinen työntekijä, mutten mikään huippuguru. Keskimääräinen ja keskinkertainen, mikä ei minusta ole huono asia.
E: (Käy läpi kohdat ja antaa omat arvionsa valitellen ettei vielä tunne oikein minua kun on uusi tehtävässä. Kysyy käykö minulle hänen antamansa arviot.)
M: Minulle käy. Nämä tällaiset keskustelut on ajanhukkaa, ihan sama mitä niihin kohtiin laittaa.
E: Mutta nämä vaikuttavat henkilökohtaiseen palkanosaan, ja lisäksi, jos tulee YT-neuvotteluja, niillä voi olla merkitystä.
M: En tarvitse yhtään enempää palkkaa kuin mitä saan nyt. Potkut olisi myös ihan ok, sitten keksin jotain muuta tekemistä, ehkä jopa kiinnostavampaa kuin tämä nykyinen.
E: Ahaa... Asiakkaat kuitenkin ovat kertoneet pitävänsä sinun asenteestasi ja minusta työsuorituksesi on ollut varsin hyvä.
M: Niin. Minä teen asialliset hommat, mutta jätän tarpeettomat kohkotukset väliin. Ehkä siksi olenkin tehokas asiallisissa hommissa.
E: Et ole ladannut tänne järjestelmään yhtään palautetta viiteryhmiltä?
M: En. Enkä lataa. Minä en vaivaa asiakkaita tai työkavereita ruinaamalla palautetta työstäni.
E: Tämä on oikeastaan pakollista, konsernin järjestelmä vaatii että tänne ladataan näitä vähintään 2...
M: No, voidaanhan me muuttaa tämä kehityskeskustelu myös irtisanomisilmoituksen allekirjoittamistilaisuudeksi. Se on minulle ihan ok.
E: No no, onhan nämä nyt vähän turhia minustakin... Koitetaan nyt jotain keksiä tähän sitten... Mites tämä koulutussuunnitelma. Jotain tähän pitäisi tallentaa. Vähintään 2 kurssia jokaiselle.
M: Minulle moiset kurssit on ihan hyödyttömiä. Menen niillä vain kouluaikojen moodiin, jossa fantasioin kestääkseni tylsyyden. Minä kyllä opiskelen tarvitsemani asiat itsekseni työn ohessa.
E: Mutta laitetaan tänne nyt jotain, ettei tule vaikeuksia...
M: Laita mitä vaan, ei minua kiinnosta. En kuitenkaan aio osallistua niihin koulutuksiin. Projektikiireitä, nääs.
E: No sillehän ei voi sitten mitään. Kyllähän laskutettava työ aina on tärkeintä. Kröhöm... Eli olet siis ihan tyytyväinen nykyiseen palkkatasoon ja työhön, etkä kaipaa uusiin tehtäviin?
M: Kyllä. En tekisi mitään lisäpalkalla, enkä halua edetä mihinkään. Minä tykkään nysvätä koodia yksikseni eläkeikään asti.
Vittumaisella ja ylimielisellä asenteella pärjää aina :D (Ja mikä parasta, jos ei pärjääkään, ei välitä!)
Ensinnäkin, ennen keskustelua piti konsernin järjestelmään pisteyttää noin 30 kohtaan oma arvionsa omasta suoriutumisesta. Laitoin kaikkiin keskimääräisen, 3 väliltä 1-5. Lisäksi olisi pitänyt päivittää CV, mitä minua ei huvittanut tehdä, koska ei ole tiedossa oikeaa tarvetta päivitetylle CV:lle. Seuraava kohta: pitäisi pyytää yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta arvioita itsestäni ja työsuoriutumisestani. Skippasin: en kyllä vaivaa ketään pyytämällä moista roskapalautetta. Seuraavaksi piti tehdä itselleen kouluttautumissuunnitelma. Skippasin. En halua kouluttautua muodollisesti, opettelen uudet asiat googlettamalla sitten kun niitä eteen tulee.
No, sitten tänään klo 10 itse keskustelu.
Esimies: - Olet laittanut kaikkiin itsearviokohtiin 3?
Minä: Niin. Olen omasta mielestäni ihan asiallinen työntekijä, mutten mikään huippuguru. Keskimääräinen ja keskinkertainen, mikä ei minusta ole huono asia.
E: (Käy läpi kohdat ja antaa omat arvionsa valitellen ettei vielä tunne oikein minua kun on uusi tehtävässä. Kysyy käykö minulle hänen antamansa arviot.)
M: Minulle käy. Nämä tällaiset keskustelut on ajanhukkaa, ihan sama mitä niihin kohtiin laittaa.
E: Mutta nämä vaikuttavat henkilökohtaiseen palkanosaan, ja lisäksi, jos tulee YT-neuvotteluja, niillä voi olla merkitystä.
M: En tarvitse yhtään enempää palkkaa kuin mitä saan nyt. Potkut olisi myös ihan ok, sitten keksin jotain muuta tekemistä, ehkä jopa kiinnostavampaa kuin tämä nykyinen.
E: Ahaa... Asiakkaat kuitenkin ovat kertoneet pitävänsä sinun asenteestasi ja minusta työsuorituksesi on ollut varsin hyvä.
M: Niin. Minä teen asialliset hommat, mutta jätän tarpeettomat kohkotukset väliin. Ehkä siksi olenkin tehokas asiallisissa hommissa.
E: Et ole ladannut tänne järjestelmään yhtään palautetta viiteryhmiltä?
M: En. Enkä lataa. Minä en vaivaa asiakkaita tai työkavereita ruinaamalla palautetta työstäni.
E: Tämä on oikeastaan pakollista, konsernin järjestelmä vaatii että tänne ladataan näitä vähintään 2...
M: No, voidaanhan me muuttaa tämä kehityskeskustelu myös irtisanomisilmoituksen allekirjoittamistilaisuudeksi. Se on minulle ihan ok.
E: No no, onhan nämä nyt vähän turhia minustakin... Koitetaan nyt jotain keksiä tähän sitten... Mites tämä koulutussuunnitelma. Jotain tähän pitäisi tallentaa. Vähintään 2 kurssia jokaiselle.
M: Minulle moiset kurssit on ihan hyödyttömiä. Menen niillä vain kouluaikojen moodiin, jossa fantasioin kestääkseni tylsyyden. Minä kyllä opiskelen tarvitsemani asiat itsekseni työn ohessa.
E: Mutta laitetaan tänne nyt jotain, ettei tule vaikeuksia...
M: Laita mitä vaan, ei minua kiinnosta. En kuitenkaan aio osallistua niihin koulutuksiin. Projektikiireitä, nääs.
E: No sillehän ei voi sitten mitään. Kyllähän laskutettava työ aina on tärkeintä. Kröhöm... Eli olet siis ihan tyytyväinen nykyiseen palkkatasoon ja työhön, etkä kaipaa uusiin tehtäviin?
M: Kyllä. En tekisi mitään lisäpalkalla, enkä halua edetä mihinkään. Minä tykkään nysvätä koodia yksikseni eläkeikään asti.
Vittumaisella ja ylimielisellä asenteella pärjää aina :D (Ja mikä parasta, jos ei pärjääkään, ei välitä!)
ihailtavaa! Voi kun olis varaa tollaseen..
VastaaPoistaEn mä tiedä onko mullakaan siihen varaa, mutta olen sen verran kyllästynyt, että oikeasti ei enää kiinnosta, saanko potkut vai en. Jos saan, toteutan haaveeni alkaa kalastaja/pienviljelijäksi, ja elää koko korporaatiomaailman ulkopuolella. Luulen että se on jopa parempi vaihtoehto kuin nykyinen.
PoistaOnnittelen elämänasenteesi johdosta !
VastaaPoista-RiSi
Se on kyllä hassua, että kun jossain vaiheessa kyllästyin niin paljon, että minusta tuli täysin välinpitämätön minkään suhteen, niin nyt voin laukoa töissäkin ihan mitä huvittaa ilman että ketään kiinnostaa yrittää kiristää minua 'ruotuun'.
PoistaNoinhan se just on, ei todellakaan jaksa mitään turhanpäiväisyyksiä :D
VastaaPoistaEi niin. Alan kyllä ymmärtää miksi meitä keski-ikäisiä pidetään joskus vähän hankalana: kun me ollaan yleensä ne jotka uskaltaa sanoa jos joku homma vaikuttaa älyttömältä ja turhalta. Itsekin nuorempana vaan nielin kaiken kiltisti hiljaa, tuhisten vaan hiljaa sisäisesti että onpas älytöntä. Nykyisin on tapana sanoa ääneen se mitä useimmat muut ei uskalla, kun eivät halua tulla esiin "negatiivisessa valossa", vastarannan kiiskinä ja änkyröinä.
PoistaMä en kans tajuu kuka on joskus keksiny työntekijöiden täytettääväksi nää "arvio asteikolla 1-5"-lomakkeet.Jos on asiaa mikä kaivelee miksi ei voisi mennä esimiehen luokse että onko hetki aikaa keskustella?Ja toisinpäin.Ja etenkin ärsyttää kaikki nää "oma kehityssuunnitelmakaaviot"ja sitten ruksataan kohta mikä on saavutettu ja taas myöhemmin käydään arvio asteikolla-käräjät.Ja siiiitten vielä joku helkatin kallis konsulentti näitä kaavakkeita tuo ja palaveria pitämään.Välillä kyllä käy jo oikeasti sääliksi noita konsulentteja kun tajuavat itekkin mikä paska nakki kapsahti kohdalleen tulla tänne duunarien sekaan missä kaikki pyörii penkeillä levottomana kun ei kiinnosta pätkääkään.Kaiken tämän tyhjänpäiväisten asioiden kuuntelemisen sijaan,miltä ajalta kyllä palkkaa siitäkin saa,tekisin niitä omia paskahommia.
VastaaPoistaHulluinta tuossa on vielä se, että ne ihmiset, jotka ei uskalla sanoa mikä korpeaa, eivät uskalla sitä sanoa siellä kehityskeskustelussa sen enempää kuin uskaltaisivat oma-aloitteisesti mennä esimiehelle puhumaan. Tiedän kokemuksesta, kun itse olin nuorena ujo ja arka ja potkujen pelkoinen. Eihän siellä kehityskeskusteluissakaan tullut ikinä mitään sanottua, koska pelotti että muuten muistetaan huonoina aikoina kun irtisanotaan.
PoistaHahhah, eeppistä. Virkistävää rehellisyyttä :)
VastaaPoistaEi sitä enää tässä iässä jaksa teeskennellä eikä mielistellä ;) Siksi minun olisi täysin mahdotonta päästä mihinkään töihinkään, koska en kerta kaikkiaan enää suostuisi siihen työnhaun yleiseen tapaan että pitää puhua paskaa kuten että on tosi innostunut juuri siitä firmasta johon hakee tai itse työstä. Voisin vaikka sanoa, kysyttäessä että mikä motivoi hakemaan juuri meille tähän tehtävään, että eipä se juuri motivoi, mutta jotain kai sitä pitäisi yrittää tehdä leipänsä ansaitakseen ja tuskin tämä paljon pahempi on kuin muutkaan hommat :D
PoistaNo aika ylimielinen suhtautuminen työhön ja työyhteisöön. Jos olisin esimiehesi, laittaisin kilometritehtaalle. Jos ei edes peruskäytöstapoja hallitse, zoromnoo. Ja katson, että asiallinen käyttäytyminen kehityskeskusteluissa - jotka muuten ovat ihan yhtä paskamaista pakkopullaa sun esimiehellesikin - on minimivaatimus, mitä tulee ammattimaiseen käytökseen aikuiselle ihmiselle.
VastaaPoistaMeillä näissä hommissa on vaan niin kasoittain meitä käytöstavattomia asperger- ja autistityyppisiä, että taitaisi aika paljon saada laittaa kilometritehtaalle väkeä noilla perusteilla. Yleensä vaan ajattelevat, että tuommoisia örrimörrejä nuo koodarit on, eikä se mitään niin kauan kun hommansa hoitavat. Tosin varmasti tälläkin alalla on esimiehiä jotka ajattelevat kuten sanot ja yt:issä laittavat ulos ensin "hankalat". Sitten on taas niitäkin joilta huonoilla käytöstavoilla voi saada jopa respektiä, että siinäpä varmasti tosi kova osaaja, nehän on aina vähän kummallisia :D
PoistaAivan loistavaa :D Kun vain useammatkin ihmiset uskaltaisivat olla oma itsensä. :)
VastaaPoistaHehhee, joku 50-lukulaista pomokulttuuria harrastava hemmo yritti päteä heti aamukymmenen jälkeen, mutta kompastui omaan sikariinsa ja kenties myös pussihousujensa lahkeisiin :D
PoistaTuossa mainittu "hyvä käytöshän" on pelkkää teeskentelyä, joka pitää tarpeettomia ja työn resursseja syöviä rakenteita yllä. Ehkä työelämässä yleensäkin olisi mielekkäämpää, jos ilmapiiri olisi aidompi.
VastaaPoistaIllusian viimeisestä kommentista samaa mieltä, ja tämä on juuri syy miksi viitsin aina pitää meteliä näistä älyttömyyksiä vastaan, vaikka toki helpommalla pääsisi kun hyväksyisi kaiken vaan hiljaa. Se on vaan niin että jos kukaan ei sano kuinka älyttömiä monet hommat on, niin ne jatkuu ja jatkuu samanlaisena. Voi ne jatkua vaikka joku sanoisikin, mutta on edes mahdollisuus muutokseen. Esim. tämmöinen kehityskeskusteluasia - jos työntekijät valittaa kauheasti, niiden esimiehiäkin alkaa ärsyttää ajan käyttö sellaiseen joka on kiusaa kaikille, jolloin todennäköisesti nämä valittavat omille esimiehilleen, ja jossain voi olla taho joka alkaa oikeasti miettiä onko näin raskas prosessi kaikille tarpeen, että hyödyttääkö se oikeasti bisnestä vastaavasti kuin mitä siihen kuluu aikaa ja voimavaroja.
VastaaPoistaTässä vielä esimerkki tuosta miten joskus suoraan sanominen auttaa, vaikka se voi ollakin ärsyttävää. Olin kerran konsulttina projektissa jossa otettiin käyttöön Scrum-metodologiaa, johon olisi kuulunut päivittäisiä ja viikoittaisia palavereja vaikka kuinka paljon, parikoodausta käytännössä koko ajan jne. Ja porukka jolle tätä yritettiin pakottaa, oli tyypillisiä introvertteja erakkoluonteita jotka ahdistuvat sellaisesta. No, mitä tapahtui: alkoi tulla palavereista myöhästelyjä, erikoisia tunteenpurkauksia päivittäispalavereissa (tyyliin haista vittu tai minä menen nyt paskalle), sairaslomia. Mutta kukaan ei sanonut mikä korpeaa.
Vähitellen esimies ja scrum master alkoivat suhtautua vihamielisesti työntekijöihin, koska nämä vaikuttivat olevan kummallisia kiukuttelevia lintsareita ja saikuttajia. Kyttäys ja painostus ja vihamielisyys ylhäältä päin lisäsivät työntekijöiden "asenneongelmia". Itse olin tiimissä vain ulkoisena konsulttina, ja olin ajatellut olla puuttumatta asiaan, mutta pakkohan se oli kerran viikottaispalaverissa sanoa ääneen se mitä varmaan ainakin 90% väestä oli ajatellut mutta ei ollut uskaltanut sanoa. Että tämä uusi työtapa on ihmisistä hyvin ahdistava ja tuntuu epäluottamuksen osoitukselta, eikä tämä sosiaalisuuden pakottaminen ylhäältäpäin mitenkään hyödytä edes työn tekemistä, päin vastoin. Siitähän alkoi sitten vilkas keskustelu jossa muutkin alkoivat esittää rakentavampaa kritiikkiä kuin ne aiemmat kiukuntuhahdukset päivittäispalavereissa silloin kun vaan keitti yli liikaa ettei saanut itseään hililttyä. Parikoodauksesta luovuttiin saman tien ja sinä aikana kun minä siellä olin, Scrumiakin alettiin noudattaa huomattavasti rennommalla otteella, ei enää "by the book" tyylillä jossa ihmiset ja luonnolliset tavat tehdä heidän työtään joutuvat taipumaan metodologian pakkopaitaan.
Muutama vuosi sitten oli tarjolla työkkärin sivuilla puutarhatyöntekijän paikka auki.Tästä ilmoituksesta uutisoitiin jopa iltapäivälehtien sen takia,että ilmoituksessa mainittiin työn sopivan myös hiljaiselle ja sosiaalisesti taidottomalle ihmiselle joka viihtyy omissa ajatuksissan.Selitys oli vain se,että työnantaja kertoi tämän työn olevan aika tylsää,yksinkertaista ja painotti juuri sitä asiaa,että tällaiset syrjäytyneetkin uskaltaisivat hakea töihin.Joka paikkaanhan aina halutaan sosiaalisesti päteviä ja iloisia,ulospäinsuuntautuneita ihmisiä vaikka monessa työssä pärjää ilman näitä apuja.
VastaaPoistaTosi kiva että välillä ihan tietoisesti kerrotaan että hyväksytään ujoja ja introverttejakin. Hesarissahan oli hiljattain juttu siitä, miten tiettyihin tehtäviin (kuten koodaukseen jota itse teen) Yhdysvalloissa halutaan erityisesti aspergereja ja autisteja, koska ymmärretään että sisäänpäinkääntyneisyys, pikkutarkkuus ja "pakkomielteinen" keskittyminen ovat lähinnä etuja siinä työssä.
PoistaOlisit sanonut kehityskeskustelussa, että haluat lisää etätyötä tai siirtyä toisen kaupungin toimipisteeseen jonka läheltä voi hankkia sen mummonmökin. :D
VastaaPoistaSitten voisit nautiskella koodaamisesta luonnon helmassa omalla terassilla ja käydä tarvittaessa tapaamassa asiakasta.
Ei valitettavasti onnistu nykyisellä työnantajalla. Firman politiikka on että max 2 etäpäivää viikossa, koska enempi kuulemma häiritsisi tiimien toimintaa. Tiedän kyllä firmoja joissa osa työntekijöistä tekee jopa lähes täysin etää, eikä se siellä häiritse.
Poista