Peruspuvuston kokoamista: jakut ja alaosat
21.5. kirjoitin netistä löytämästäni ohjeesta, jonka avulla voi koota itselleen peruspuvuston, jossa suht pienellä vaatemäärällä pärjää niin että on aina yhteensopivaa päällepantavaa. Lähdin sitten heti tuumasta toimeen hankkimaan kesäkauden peruspuvustoa. Tässä postauksessa esittelen jakut ja alaosat (housut ja hameet) joita hankin.
Perusväri: musta; tyyli: klassinen mutta rento
Ohjeessa neuvottiin valitsemaan joku neutraali perusväri, jossa värissä hankitaan jakkuja ja alaosia. Minä valitsin mustan, koska tykkään väristä ja minusta se tummana ihmisenä jopa sopii minulle. Tyyli on minulle siinä mielessä vaikeampi juttu, että minähän olisin ihan 100% jakkupukutäti, jos vaan olisin sellaisissa töissä joissa sellaisia vaatteita voi käyttää. Mutta kun omalla työpaikalla muut on farkuissa ja t- tai collegepaidoissa, olisi vähän hassua käyttää kauhean muodollisia vaatteita. Niinpä yritin löytää kompromissia ja etsiä suht klassisen näköisiä vaatekappaleita, mutta ei liian jäykkiä tai muodollisia.
Jakut
Jakkuja tai villatakkeja neuvottiin hankkimaan 2 kappaletta, yksivärisiä. Ja mieluummin erilaisia tyylejä niin että toinen on rennompi ja toinen vähän "siistimpi". Tässä nämä hankitut.
Rennompi jakku: merkki Taifun, tilattu Zalandosta |
Perus musta henkkamaukan jakku |
Hameet ja housut
Näitä ohje suositteli hankkimaan neljät. Valitsin 2 housut, joista toiset rennot farkut ja toiset suorat kangashousut, ja 2 hametta, joista myös toinen on rento trikookankainen ja toinen vähän hienompi.
Vero Modan mustat kangashousut |
Tummansiniset Lee Cooper perusfarkut, korkeavyötäröistä kurvikkaiden naisten mallia LC-01 |
Esprit-vekkihame |
Musta joustovyötäröinen jerseyhame |
Ensimmäinen asu peruspuvustosta
Tässä on yhdistetty tuo jerseyhame, Taifun-jakku, ja turkoosi kuviollinen t-paita (laitan myöhemmin erikseen postauksen peruspuvuston paidoista). Tykkään siitä, että tuo jakku varsinkin näyttää linjakkaalta eikä pelkältä säkiltä, mutta silti peittää vyötärömakkaroita ja leveää persettä sopivasti.
Sinulla on sorjat sääret, niitä kelpaa näytellä :)
VastaaPoistaTaitaa muu jäädä huomiotta kun näkee Sun sääret, vautsi :)
VastaaPoistaJotain hyötyä siitäkin että on keskivartalosta lihovaa tyyppiä: jalat (ja käsivarret myös) on pysyneet ihan yhtä ohuina kuin silloin kun painoin 50 kg, paitsi että ihan reisien yläosiin on tullut läskiä. Ja kun en tässä iässä mikroshortseissa tai tiukoissa leggingseissä ainakaan ilman pitkää tunikaa päällä kulje, on aika helppo peittää reisien yläosan tukevuus.
PoistaMuuten nykyisin paino-ongelmani on sitä luokkaa että se on aika hyvin normi vaatteilla peitettävissä, enkä välttämättä muuten välittäisi enää juuri laihtuakaan, paitsi että ne järkyttävät makkarat vyötäröllä ja selässä :( Enää ei ole sellainen iso pysty pömppömaha kuin viime keväänä, mutta en tiedä onko nämä löysät muhkuraiset läskimakkaratkaan parempia... Mutta eiköhän ne siitä ala häipymään jos saa painoa alas.
Hyvältä näyttää..
VastaaPoistaNäytät tosi hyvältä. Ei näy ylipainoista eikä edes laihdutusta tarvitsevaa ihmistä kuvassa. Melkein jopa taas "järkytyin" kuten aiemminkin, onko oma kehonkuvasi niin vääristynyt vai kuinka pitäisi asiaan suhtautua? Kun se hiuskuvasikin oli niin kaunis ja ihosi ilmiselvästi hyvässä kunnossa?! Ja nämä vaatteet yhdistelmältään aivan upeat.
VastaaPoistaNämä ongelmasi joita olet blogissasi esille tuonut ovat ihan varmasti jossain muuaalla kuin ulkonäössäsi!
Kyllä sitä ylipainoa vielä jonkin verran on, päätellen siitä että tällä hetkellä vyötärönympärys on 90 cm, kun se aikoinaan oli 67 cm... Mutta positiivinen puoli on, että pahimmillaan viime keväänä kun aloitin laihduttamisen, vyötärönympärys oli 106 cm, ja siitä on päästy sentään 16 cm alaspäin, vaikka välillä tuntuukin ettei homma ole edistynyt yhtään mihinkään vaan jojoilen vaan ees taas siinä 70 kg painon tuntumassa.
PoistaMinun ulkonäköangstit on kyllä oma lukunsa ja uskon itsekin että siinä on mukana kehonkuvan häiriötä. Angstaamisen kohdekin vaihtelee, välillä se on kaljamaha, välillä kyttyräselkä, välillä rypyt, ja nyt tällä hetkellä tuntuu että naamani on niin epämuodostuneen muotoinen ja näköinen että hävettää kulkea ilman pussia päässä :D Onneksi osaan nykyisin olla jo huvittunut näistä omista synkistä ajatuksistani, ja todeta itselleni, kun itsepilkkausmylly alkaa pään sisällä, että olkoon sitten niin, näillä mennään, enkä jaksa asiaa enempää murehtia.
Et ole muten varmaan hoksannut katsoa koskaan ihmisten polviin.Nimittäin todella monella ns.kauniilla naisilla on kaikki kohdallaan,mutta polvet on rumat.Käyppä googlettamassa ihan mitä tahansa virallisia kauniita naisia ja katsoppa niiden polvien seutuja.Eipä ole kehumista mutta sinun polvet on todella kauniit! Niihin kiinnittää huomiota ilman,että edes sitä miettii.Nämä asiat on "niitä jotakin" mitkä jossain ihmissä vaan viehättää.
VastaaPoistaEipä ole kyllä tosiaan tullut polvia juuri katseltua, ei omia eikä toisten. Polvet onkin niitä harvoja asioita ulkonäössäni joista en ole muistaakseni koskaan angstannut ja yökötellyt ;-) Olen yleisesti luustoltani aika siro ja eipä ole polvetkaan siksi kovin isot patit. Toisaalta tuo siroluisuus tekee sen että aika pienelläkin painolla näytän tukevalta ja läskiä roikkuu sieltä täältä.
PoistaKatoppa vaikka Sofia Ruusila ohjelmassa Tavallista elämää tv 5:toselta.On vielä treenannut itsensä mutta kun polviin katsoo niin niitä ei edes ole vaan on yhtä pötköä koko jalka.Sama on Victoria Beckham,nätti mutta rumat polvet.Amerikoissahan käyvät imemässä rasvoja polvien seudulta.Ei se pelkkä siroluisuus takaa kauniita polvia vaan se on ominaisuus.
VastaaPoistaVoisko nuo LC 01 farkut nähdä jossain kuvissa istuvuudeltaan?
VastaaPoistaLaitan noistakin kuvia seuraavaan postaukseen. Ovat minusta kivan malliset sellaiselle jolla on vyötärönseudulla ylimääräistä, kun tulevat korkealle asti vyötäröllä (farkkukangas puristaa makkarat kasaan) ja taskut on aika korkealla niin ettei näytä "roikkuperseeltä".
PoistaHienoa... odottelen kuvia
Poista