Hiukset tuuheiksi 5 minuutin aamuvaivalla
Suolasuihke |
Pesu
Minä pesen hiukset vain pari kertaa viikossa, alkuillasta niin että ehtivät kuivua ennen nukkumaanmenoa. Kun pesen, vältän kaikkea hoitavaa, koska hoitavat aineet latistaa. Käytän pesuun oliiviöljysaippuaa enkä mitään hoitoaineita. Tämän tempun tuuheuttavaa vaikutusta on jotkut muutkin bloggaajat kehuneet (linkki), ja ainakin itselläni se toimii. Kovin käsiteltyyn tukkaan ei ehkä kuitenkaan kannata kokeilla ainakaan ilman hoitoainetta.
Merisuolasuihke
Hiuspuuteri ja lakka |
Jos ongelma on vaikeasti missään muodossa pysyvät hiukset, jotka haluavat aina suoristua roikkumaan pitkin päätä, merisuolasuihke toimii mainiosti ongelmaan. Laitan sitä reilusti pesun jälkeen koko hiusten pituuksiin ja kampaan läpi. Olen käyttänyt eri merkkisiä, jotkut kampaamotuotteita ja jotkut marketin, tällä hetkellä on kuvan mukaista got2b markettituotetta mikä toimii siinä missä kalliimmatkin.
Mummon papiljotit
Merisuolasuihkeen jälkeen laitan päähän papiljotit. Sen mukaan haluanko vain tuuheutta vai kiharoita, laitan joko isoja tarrapapiljotteja tai patukkapapiljotteja. Joskus laitan suurimpaan osaan päätä tarrapapiljotteja ja eteen muutaman patukan. En föönää tukkaa, vaan saa kuivua siinä illan kuluessa itsestään muotoon. En myöskään nuku paplarit päässä, en pystyisi siihen. Nukkumaanmenoa ennen otan vaan rullat pois.
Aamu: hiuspuuteria, suoristusrautaa ja lakkaa
Suoristusrauta |
Tuuheus säilyy aika hyvin pari seuraavaakin päivää. Vähän voi harjata pää alaspäin aamulla ja laittaa hiuspuuteria jos on latistunut yön aikana.
Lopputulos
Kun on näin lyhyt tukka vielä, en viitsi äärituuheaksi pöyhiä ettei näytä entistä lyhyemmältä hiukset. Yleensä jätän tämäntyyppiseksi.
Todella kauniit hiukset!
VastaaPoistaMiksi et voi näyttää kasvojasi,etenkin ehostuksen jälkeen? Ja muutenkin. Ei sinun blogisi enää jätä arvailujen varaan jos joku täältä tunnistaa.Tule esiin!!!
VastaaPoistaOlen minä tuota miettinyt että pitäisikö. Ei minua niinkään häiritse jos joku tuttu tunnistaa, ihan varmasti tunnistaa jos tänne sattuu tulemaan lueskelemaan. Mutta sitä jotenkin jännitän että ns. puolitutut tunnistaa. Jotenkin arastuttaa ajatus, että esim. työkuvioissa tapaamani ihmiset saattaisivat tietää että ai, tuo on se kaljasieni-suurkuluttaja sieltä blogista. Kivampi ajatella, ettei ne tiedä mitään ;)
PoistaVoi kyllä olla että jonain päivänä tämän asian suhteen rohkaistunkin vielä. Harkinnassa on tosiaan välillä ollut.
Sussa on jotain samaa kuin Elizabeth Taylorissa(varmaankin talvivärit ainakin). Tosi kurja kun tunnet itsesi jotenkin oudon näköiseksi, kaunishan Sä olet!
VastaaPoistaMinäkin olen oppinut tykkäämään omista väreistäni ajan kanssa. Nuorempana tunsin aina itseni surkeaksi tummaksi rusinaksi, ihailin vain vaaleita ihmisiä. Parikymppisenä oli kausi jolloin jopa kerran kuussa blondautin hiuksiani siinä toivossa että minustakin tulisi hyvännäköinen blondi, mutta aika kamalalta se näytti, kun aina jäi jotenkin kellertäväksi se väri ja sai ihon ja silmät näyttämään tunkkaisen ja likaisen värisiltä. Nykyisin kyllä ihan tykkään omista väreistäni, onhan mustanruskeiden hiusten ja sammaleenvihreiden silmien yhdistelmä ainakin aika erikoinen.
PoistaVartalonikin olen pääosin jo hyväksynyt, sen että minä vaan olen vähän "krompson" ja kömpelön näköinen aina. Mutta omaan silmään naama vaan näyttää aina vaan jotenkin epämuodostuneelta, niin että usein itse ihan säikähdän sitä miltä näytän jos vahingossa näen itseni vaikka jostain ikkunan heijastuksesta tai tavaratalon peilistä ;-)