Sysmän keskustassa ja Ohrasaaressa

Sain lopulta aikaiseksi lähdettyä mökiltä edes jonnekin, eli noin 5 km päässä olevaan Sysmän keskustaan. Koiraa en uskalla jättää hetkeksikään mökkiin itsekseen, koska se on niin nuori ja voisi saada päähänsä järsiä paikkoja siellä, joten koira mukana on joka paikkaan menty (paitsi kaupassa käynnin ajan on odottanut varjoisessa paikassa autossa).

Päivä alkoi vaihteeksi aamusoutelulla aamu-uinnin sijaan

Sysmän keskusta

En tajunnut kuinka pieni kunta Sysmä todellakin on, ennen kuin lähdin keskustaan koiran kanssa kävelemään sekä ostoksille. Parkkeerasin auton paikallisen S-marketin pihaan ja lähdin kävelemään eri suuntiin. Aika äkkiä oli nähty keskusta. S-market (samassa rakennuksessa Alko), K-market, Tokmanni, joitain pieniä liikkeitä, jokunen ei kovin kutsuvan näköinen baari ja ruokapaikka. Paljon tyhjiä liiketiloja. Netistä selvisi että eihän koko kunnassa ole edes 4 000 asukasta joten ei ihme jos ei keskustassakaan ole kauheasti mitään.

Jouduin etsimään vaatekauppaa koska minulta oli unohtunut ottaa mukaan mökille takkia. Nuo S- ja K-kaupat olivat pelkkiä ruoka- ja taloustarvikekauppoja joten niistä ei ollut iloa. Pienellä kävelyllä löysin yksityisen, ei-ketjutyyppisen vaateliikkeen nimeltä Salminen. Se oli vähän tyylikkäämpi liike jossa oli paljon juhla-asuja ja merkkivaatteita. Minulle olisi riittänyt mikä vaan tuulitakki mutta koska en tiennyt löydänkö sellaisia myyviä liikkeitä, ostin sitten alennuksenkin kanssa 133 euron valkoisen takin. En kehdannut sanoa myyjälle sitä sovitettuani, että ei mahdu kiinni, koska kyseessä oli isoin koko mitä liikkeessä on :D Joo hyvin sopi, ja ostamaan - no, lämmittäähän se vaikkei pötsin kohdalta kiinni saakaan, kun on edes pitkät hihat. Yksi Desigualin puna-musta mekko himotti myös, mutta tiedän että nykyisellä elopainolla yksikään Desigualin vaate ei mun päälle mahdu, kun jo 65-kiloisena tarvitsin heiltä XL-kokoa isojen tissien ja peräsimen takia.

Päijänteen rannalta Rantaterassi-ravintolan lähettyviltä

Päijänteen rannalta löysin kivan näköisen ruoka- ja terassipaikan nimeltä Rantaterassi. Olisin mielelläni istahtanut sinne tuopille katselemaan Päijänteellä kulkevia veneitä, mutta nuori koiraherra oli vähän sillä tuulella että haluaa mennä ja saattaisi alkaa pitkästyneenä vinkua ja räksyttää jos joutuisi olemaan paikallaan tuopin juomiseen kuluvan ajan, joten tuoppi jäi nauttimatta. No, mökillä sitten pellolla iltaisin kulkevia kurkia katsellen, tai altaalla ollessa. 

Ohrasaari

Olin googlettanut että keskustan välittömässä läheisyydessä on saari nimeltä Ohrasaari, jota kiertää kävelyreittejä. Sinne sitten lähdimme kävelemään. Koiraherra Leopold sai taas lisää ihailijoita, joita se tuntuu keräävän joka paikassa ilmeisesti harvinaisen värinsä takia: se on blue merle, mutta käytännössä lähes mustavalkoinen. Heti autosta noustessa ongella olevat pojat kyselivät koiran rotua, ja ulkoiluvaatteissa ollut nainen ihaili koiran väriä. Sanoi että onpa rauhallinen kun kerroin että se on vasta 7 kk vanha - joo, rauhallinen tosiaan, kun olin koko aamupäivän käyttänyt kieltäen koiraa milloin mistäkin: älä järsi lattialistoja, älä yritä jahdata mopoja, älä pelottele lampaita tai lähde kurkijahtiin pellolle, älä revi vessapaperia, älä yritäkään silputa mökin vieraskirjaa, pöytäliinaakaan ei saa vetää alas (ja astioita sen mukana). Vanha sanonta on että väsynyt pentu on hyvä pentu, ja se on ihan totta, aika raskaita nuo joskus ovat aktiivisena ;) Mutta juuri sillä hetkellä kun ulkoilijanainen näki koiran, se oli kuin enkeli: lempeästi vaan katseli, heilutti häntää ja nuolaisi kättä kun sitä tarjottiin nuuskimista varten. 

Päijännettä näkyy silloin tällöin metsikön väleistä Ohrasaaren reiteillä kulkiessa

Ohrasaaren kiertävä polku oli kiva, mutta melko lyhyt loppujen lopuksi. Lintutornilla ja juoksuportaillakin käväistiin kun mietin että ehkä se polku yksin ei riitä aktiivisen paimenkoirariiviön väsyttämiseen niin että illalla saisin kylpeä paljussa rauhassa ilman että minua koko ajan tökitään leluilla, joilla pitäisi leikkiä. 

No, mitäs siellä kuppaat, mennään jo, näyttää koira sanovan. Ja minä, että sääli vähän vanhaa ja lihavaa :D

Tähän aikaan vuodesta kauniita kukkia on joka puolella. Pieniä kantarellin alkujakin näkyi monessa paikoin.

Iltanautiskelut

Mökillä sitten laitoin ruokaa kaasugrillillä joka löytyy samasta terassirakennuksesta kuin allaskin. Grillasin kaikenlaisia vihanneksia (punasipuleita, kesäkurpitsaa, kahta väriä paprikaa) ja yön yli marinoitua halloumijuustoa, ja keitin riisiä kaveriksi. Marinadiin laitoin oliiviöljyä, valkosipulin kynsiä, sitruunamehua, mustapippuria, timjamia ja minttua. Kaveriksi kylmää olutta.

Sitten lämmittämään taas allasta. Edellisen illan lämmityksen jäljiltä veden lämpö olikin jo aloittaessa 28 astetta joten ei tarvittu kuin yksi pesällinen puuta ja muutama irtoklapi että sain veden mukavaan 35-36 asteeseen.

Drop-allas lämmitetään polttamalla puuta tässä pesässä

Illan vihreä kylpy. Stolichnaja-vodkaa colan kanssa päivän kylpyjuomana.