Tympii maksaa Cambridge-dieetistä kun paino ei laske
Mulla ei nyt tämä dieetin 4-taso, jolla saa syödä 1200 kcal päivässä, tunnu toimivan ollenkaan. Ei ole nälkä tai mitään, mutta eipä laske painokaan. Oikeastaan toukokuun puolivälistä paino ei ole muuttunut selkeästi, vaan on pyörinyt koko ajan 70 kilon molemmin puolin. Myöskään mitat eivät ole enää muuttuneet aikoihin. Juhannuksena nyt oli juopottelu, mutta muuten olen elellyt varsin siivosti, lomankin.
Viimeksi kun kävin Cambridge-valmentajalla, sain neuvon mitata ja punnita jokaisen ruoka-aineen ja annoksen, siltä varalta että oikeasti tulen syöneeksi enemmän kuin 1200 kcal huomaamattani. Nyt olen puolitoista viikkoa mitannut joka ikisen paistoöljyn lorauksenkin, punninnut välipalapähkinät ja syödyt vadelmat. Ja ei laske paino mihinkään.
Tässä on aika tyypillisiä esimerkkejä ruoka- ja liikuntapäivistä joita mulla on ollut:
Aamiainen: Cambridge Chocolate Velvet -pirtelö
Lounas: Terra-soijasuikaleet 100 g, oliiviöljy 1 rkl, paprika 10 suikaletta, 1 tomaatti, keitetty kananmuna, sipuli, 2 perunaa
Päivällinen: Bulgarian jogurtti, 1 kuppi kirsikoita, 2 Digestive-keksiä
Kalorit 1161 kcal.
Liikunta: 40 minuuttia kävelyä + 20 min Cambridge kuminauhajumppaa
Aamiainen: Cambridge Chocolate Velvet pirtelö
Lounas: Kuskus 1 annos, 1/2 avokadoa, 14 g pähkinäsekoitusta,10 vihreää oliivia, 3 aurinkokuivattua tomaattia, 1 rkl oliiviöljyä, Arla Apetina fetajuustoa 50 g
Päivällinen: 1 pala vaaleaa leipää, 1 rkl oliiviöljyä, 2 juustosiivua, 100 g mansikoita
Kalorit: 1166 kcal, Liikunta tunti rauhallista kävelyä
Masentavaa, että näillä kaloreilla ei laihdu. Cambridge-valmentajan mielestä alemmaskaan ei voi mennä, koska hän uskoo vakaasti että jossain vaiheessa sitä alkaa laihtua 1200 kcal päivässä dieetillä. Vaan alkaa usko mennä, kun sitä on 3 kk kitkuttanut ilman tulosta.
Kyllähän tässä alkaa väkisinkin sitä miettiä, että miksi maksan valmennuskäynneistä ja Cambridge-valmisteista, kun ei edes tule tulosta. Voisihan sitä ihan yhtä lailla rajata itsekseen, ilman valmennusta, syödyt kalorit 1200 kilokaloriin ja pysyä entisessä painossaan... Maanantaina on seuraava valmennuskäynti, ja silloin täytyy ottaa puheeksi tämä motivaatio-ongelma, joka syntyy siitä kun ei tulosta tule. Jos ei ole mitään ehdotuksia miten tästä pääsisi taas laihtumisen makuun, niin voi olla että mun Cambridge-kuuri oli sitten tässä.
Viimeksi kun kävin Cambridge-valmentajalla, sain neuvon mitata ja punnita jokaisen ruoka-aineen ja annoksen, siltä varalta että oikeasti tulen syöneeksi enemmän kuin 1200 kcal huomaamattani. Nyt olen puolitoista viikkoa mitannut joka ikisen paistoöljyn lorauksenkin, punninnut välipalapähkinät ja syödyt vadelmat. Ja ei laske paino mihinkään.
Tässä on aika tyypillisiä esimerkkejä ruoka- ja liikuntapäivistä joita mulla on ollut:
Aamiainen: Cambridge Chocolate Velvet -pirtelö
Lounas: Terra-soijasuikaleet 100 g, oliiviöljy 1 rkl, paprika 10 suikaletta, 1 tomaatti, keitetty kananmuna, sipuli, 2 perunaa
Päivällinen: Bulgarian jogurtti, 1 kuppi kirsikoita, 2 Digestive-keksiä
Kalorit 1161 kcal.
Liikunta: 40 minuuttia kävelyä + 20 min Cambridge kuminauhajumppaa
Aamiainen: Cambridge Chocolate Velvet pirtelö
Lounas: Kuskus 1 annos, 1/2 avokadoa, 14 g pähkinäsekoitusta,10 vihreää oliivia, 3 aurinkokuivattua tomaattia, 1 rkl oliiviöljyä, Arla Apetina fetajuustoa 50 g
Päivällinen: 1 pala vaaleaa leipää, 1 rkl oliiviöljyä, 2 juustosiivua, 100 g mansikoita
Kalorit: 1166 kcal, Liikunta tunti rauhallista kävelyä
Masentavaa, että näillä kaloreilla ei laihdu. Cambridge-valmentajan mielestä alemmaskaan ei voi mennä, koska hän uskoo vakaasti että jossain vaiheessa sitä alkaa laihtua 1200 kcal päivässä dieetillä. Vaan alkaa usko mennä, kun sitä on 3 kk kitkuttanut ilman tulosta.
Kyllähän tässä alkaa väkisinkin sitä miettiä, että miksi maksan valmennuskäynneistä ja Cambridge-valmisteista, kun ei edes tule tulosta. Voisihan sitä ihan yhtä lailla rajata itsekseen, ilman valmennusta, syödyt kalorit 1200 kilokaloriin ja pysyä entisessä painossaan... Maanantaina on seuraava valmennuskäynti, ja silloin täytyy ottaa puheeksi tämä motivaatio-ongelma, joka syntyy siitä kun ei tulosta tule. Jos ei ole mitään ehdotuksia miten tästä pääsisi taas laihtumisen makuun, niin voi olla että mun Cambridge-kuuri oli sitten tässä.
Jotenkin vaikuttaa, että liian alhaiset kalorit ovat saaneet elimistösi säästöliekille ja pitämään kynsin hampain kiinni viimeisistä kiloista.
VastaaPoistaTällainen itsellekin tulee väkisin mieleen, silti vaikka sekä Cambridge-valmentaja että aikoinaan ravitsemusterapeutti jolla kävin, sanovat että säästöliekkipuheet on höpöä. Kuulemma max 200 kcal normaalikulutukseen nähden elimistö pystyy säästämään, vaikka olisi kuinka kovilla miinuskaloreilla, joten säästöliekin pitäisi pystyä vain vähän hidastamaan laihtumista, ei estämään sitä jos syö esim. 1200 kcal päivässä.
PoistaToisaalta esimerkiksi Patrik Borg kirjassaan kertoi kohdanneensa jopa ihmisiä, jotka voivat syödä 1000 kcal päivässä laihtumatta silläkään, koska ovat niin pahasti sekoittaneet elimistönsä laihduttamisilla. Näköjään on asiantuntijoillakin eri näkemyksiä tuosta säästöliekkiasiasta. Oman kokemuksen kautta alan kohta kyllä itse siihen uskoa, kun kerran kokoiseni ihmisen laskennallisen kulutuksen mukaan minun pitäisi laihtua koko ajan puolisen kiloa viikossa, vaan ei lähde!
^what she said. Nämä pussijne. jutut ovat hyviä kunnolla ylipainoisille, mutta ilman runsasta liikuntaa niillä ei viimeisiä kiloja saa pois. Elimistö on sopeutunut pienempään kalorinsaantiin jo. Itse laihdutan edelleen vakaasti ja hitaasti liikunnalla ja tuolla 1200 kalorilla + joka 2. vk tankkauksella ja vaikkakin tulokset ei ole samaa luokkaa kuin sinulla vielä, paino tippuu tasaisesti 2-3 kg / kk.
VastaaPoistaNäin kai sen täytyy olla, että elimistö on oppinut sopeutumaan pitkälliseen nälänhätään ja elämään hyvin taloudellisesti, pienellä polttoaineella. Mikä taas tekee laihduttamisesta pirun vaikeaa.
PoistaSitäkään ei uskalla yrittää mitä Patrik Borg kirjassaan suosittelee, että alkaa vaan syödä enemmän niin säästöliekki purkautuu. Tiedän nimittäin muutaman ihmisen jotka on sitä yrittäneet, eikä se ole mitään purkautunut koskaan, vaan kun syöntiä on lisännyt, painoa on vaan alkanut tulla lisää, ihan suoraviivaisesti lisättyihin kaloreihin nähden. Eli ilmeisesti säästöliekki-ilmiö on ollut heillä ainakin aika pysyvä, ja samaan viittasi Iltasanomissa ollut juttu Biggest Loser -pudottajista, joilla ainakin 5 vuoden jälkeen vielä oli laihduttamattomia samanpainoisia paljon pienempi kalorinkulutus.
se olisi se liikunta ja enemmän ei sitten mitään ns. raskaita herkkuja vaan proteiinipitoista hiilaritankkauksella, eli enemmän terveellistä.
PoistaMulla ei ole oikeastaan koskaan vaikuttanut se, mikä on ruoan sisältö, vaan on aina ihan suoraan kalorimäärä määrännyt laihtumisen tai lihomisen. Liikunta toki auttaisi kun kuluttaa kaloreita, mutta ei jaksa, ei ainakaan jos pitää samalla syödä 1200 kcal päivässä vaan.
PoistaSäästöliekin "purkaminen" ja kaloreiden nostaminen on helvetillistä puuhaa, tosi pitkäjänteistä ja tarkkaa. Dieetin jälkeen kaloreita nostetaan TODELLA hitaasti, 50-100 kcal kerrallaan. Jos alkaa vaan epämääräisesti syömään enemmän, niin se on ihan satavarma juttu että paino nousee hallitsemattomasti. Todella lämpimästi suosittelen tutustumaan ainakin tähän kirjoitukseen http://markkutikka.blogspot.fi/2014/11/reverse-dieetti-karsivallisyys-palkitaan.html. Markku Tikka tekee valmennuksia, eli tekee myös ruokavalio-ohjeita. Jos hänellä on tilaa, niin suosittelisin häntä sulle. Jos asia kiinnostaa niin "reverse dieetti" tai "reverse diet" hauilla löytyy lisää tietoa. :)
PoistaTuli luettua tuo linkki, näköjään on enemmänkin asiantuntijoita jotka ajattelee että säästöliekki ja tarve purkaa se erityisesti on aivan todellisia...
PoistaValmentajana ei olisi varmaan mulle oikein hyvä, kun vaikuttaa keskittyvän kovasti liikuntaan ja paljon treenaavien ravitsemukseen. Vaikka se myös säästöliekin purusta kirjoitellut rennon painonhallinnan mies Patrik Borg varmaan olisi sopivampi, jos apua kaipaisin...
Heippa..
VastaaPoistaKyllä varmaan tympii maksaa jos pitkään aikaan ei ole paino pudonnut.
En tiedä onko tää liian utelias kysymys mutta kun niin avoimesti kaikesta kerrot niin kiinnostaa sun palkka.
Eikö it alalla ole aika kovat palkat? Jääkö sulla hirveesti säästöön vai minkälaiset on yksineläjän menot?
Tuntuu vaan kun et kesällä tainnut kummempia tehdä ( et ainakaan kertonut). Ei vissiin ulkona tullut syötyä\juhlittua?
Ei ole pakko vastata jos kysymys liian tunkeileva.
Tosin en ole niin pitkään sun blogia seurannut etten tiedä jos vaikka teetkin matkoja tai asut hulppeesti..Kyllähän rahat saa toki kulumaan vaikka miten.
Itse vaan kun asun kolmen teinin kanssa ja palkkana erittäin pieni sosiaalialan palkka niin ei olisi mahdollista edes tuohon Cambridge hommaan lähtee,on sen verran tyyristä.
En viitsi ihan suoraan palkkaa sanoa, koska alalla tosiaan saman työn tekijöillä voi olla aivan eri palkat, ja pelkään että joku työkaveri lukee ja närkästyy, jos huomaa vaikka tienaavansa samasta työstä tonnin vähemmän kuussa kuin minä ;) Tosin kyllähän verotustiedot julkisia on, jos jotain kiinnostaa oikeasti...
PoistaMutta joo, ei ole palkasta valittamista, siksi olen täällä blogissakin työtäni joskus kultaiseksi häkiksi sanonut. Vaikka stressaisi ja tympäisisi, niin eipä sitä helposti lähde rennompiin töihin, jos nykyhommista tilille kilahtaa joka kuukausi reippaasti keskipalkkaa parempi liksa (mulla on myös ammattinimikkeeseeni ja kokemusvuosiini nähden keskimääräistä parempi palkka -Insinööriliiton taulukoiden mukaan ainakin-, koska tulin alalle vuosi-2000 boomin aikoihin ja pääsin aika lailla sanelemaan alkupalkkani).
Säästämisen välttäminen on mulle ihan periaate, samoin kuin kaiken muunkin turvallisuushakuisuuden kuten vakuutukset, terveystarkastukset, ammattiliiton jäsenyydet jne ;) Mä elän riskillä ja kaikki raha pannaan haisemaan mitä tulee.
En tosiaan matkustele, en ostele kalliita merkkilaukkuja, harrasta hienoja ravintoloita tms. Toisaalta asun Helsingissä melko kalliilla alueella sinkkuna rivitalossa (asumisoikeus tosin, minua ei ole koskaan kiinnostanut omistaa seiniä joiden sisällä asun, sitä paitsi asuntosäästäminenkin olisi turvallisuushakuisuutta jota kammoan), mulla on sporttinen coupé-auto ja uusi on yleensä pitänyt saada 3-4 vuoden välein, joten onhan noita perusmenoja (jotka on ihan omia valintoja - kotihiirulaisena koti ja piha esimerkiksi on mulle tärkeitä, joten mieluummin maksan asumisesta kun jostain muusta). Ruokakaupoissa en katso hintoja, enkä vaatekaupoissakaan jos sellaisiin jaksan joskus vaivautua (nykyisin harvoin) :D Kieltämättä viime vuosina on tullut sen verran vaikeuksia törsätä yksinkertaiseen elämäänsä tienaamansa, että olen myös kuukausilahjoittaja kolmessa hyväntekevyysjärjestössä ;)
Niin,kyllä sen rahan tosiaan saa nopeasti kulumaan ja tuollainen auto varmaan maksaa.
PoistaMahtavaa kun olet alkanut kuukausi lahjoittajaksi,eli sydäntä löytyy ja sulla muutenkin tuo tyyli niin mahtava kun et halua turhia säästöjä kerryttää.
Oot kyllä niin hyvä tyyppi,kaiken puolin!
Tottakai se säästöliekki on tosiasia, luulen että tässä asiassa on niin kollektiivinen kieltäminen, ettei vesiselviä tuloksia usko niin ravitsemusasiantuntijat kuin lahduttajat itsekään. Onhan se ihan hirveätä nykyisessä suorittamiskulttuurissa, että jotain ei pysty saavuttamaan vaikka kuinka tekisi töitä ja olisi itsekuria. Päivastoin halutaan uskoa, että kyllä nyt on joku kalorilaskuvirhe, tai itsekurin puutteessa salasyöminen, tai on tehty jotain väärin, tai on joku vakava sairaus kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, jne... mutta ei vaan uskota sitä tosiasiaa, mikä käy monista laihdutusblogeistakin ilmi, että vaikka olisi minkälaisilla miinuskaloreilla (ja himoliikunalla), niin paino ei tipu.
VastaaPoistaItse olen kokenut aivan tämän saman asian. Elimistö EI ole laskukone, vaan termostaatti. Kuka tahansa voi laskea, paljonko anorektikon pitäisi painaa, kun hän on vuoden ajan syönyt yhden kananmunan ja yhden omenan päivässä: 0 kg. Eli kuihtunut olemattomiin. Silti monikin anorektikko on hengissä ja "jopa" muutaman kymmenen kilon painossa. Eli elimistö osaa säästää aivan uskomattomia määriä.
Mulle itselle tepsi se, että aloin syömään hyvin, hyvin kasvispainotteisesti: päivässä vähintään kilo kasviksia. Mikä ei liene ongelma myöskään tuon spicyvege-blogin perusteella, kun teet niin hyvää kasvisruokaa :)
Mulla ei tunnu kasvispainotteinen syöminenkään auttavan käytännössä mitään, tai mikään mukaan kokeiltu (kuten aikoinaan vähähiilarinen paleodieetti) vaan ihan suoraan menee saatujen kalorien suhteessa paino riippumatta siitä mitä syö. Se paleo vasta masensikin, kun piti jättää niin viljat, maitotuotteet kuin herkutkin pois, ja sittenkään ei laihtunut mihinkään :-o
PoistaEnnemmin(luultavasti näin) tai myöhemmin ihminen laihtuu jos on jatkuvasti miinuskaloreilla. Poikkeus jotkin aineenvaihduntasairaudet tai lääkkeet, tuskin niistä on kyse. Et ole mikään ihme tässä maailmassa ettet laihtuisi samalla metodilla kuin jopa muutkin, jokin on ravinnon tai juoman sisäänotossa pielessä. Tai jos ei ole niin hop, lääkäriin.
VastaaPoistaIhan varmasti laihtuu, jos on miinuskaloreilla. Taitaa vaan olla ongelma se, että se lukema mikä on kulutukseen nähden oikeasti miinuskaloreita, voi olla pitkän laihdutuksen jälkeen yllättävän pieni. Esim. mun peruskulutukseni näyttää olevan tällä hetkellä tuo noin 1200 kcal päivässä. Toki, jos siitä miinustan merkittävästi ja alan syömään vaikka 800 kcal päivässä, niin alan varmasti laihtua. Mutta se on aika vaikeaa jo syödä niin vähän ilman hurjia näläntunteita ja repsahduksia.
PoistaAnonyymi, itse asiassa ei laihdu. Ihminen sairastuu, kilpirauhanen tai joku muu elin sanoo poks, tai voimia ei riitä enää kuin sängyssä makaamiseen. Jos laihtumista tapahtuukin, heti kaloreita nostaessa kilot tulevat takaisin, vaikka kaloreita ei olisi nostettu edes ylläpitotasolle asti, vaan esimerkiksi nosto 1200 kalorista 1400 kaloriin. Tämä nimenomaan on tiedettä, ei säästöliekin kieltäminen. Kannattaa lukea laihdutusblogeja sillä mielellä, että ihmiset puhuvat niissä totta ruokailuistaan ja liikunnoistaan, eikä besserwisserinä "ne tekee jotain väärin". Mun on tästä helppo vaahdota, koska olen normaalipainoinen ja urheilullinen, joten uskottavuus on jostain syystä (=ihmisten typeryydestä) parempi kuin ylipainoisilla, ja katson että mulla on velvollisuus levittää tätä tietoa.
VastaaPoistaPlussapallo, tarkoitin siis, että jospa paino tämän dieetin loputtua nousisi vain vähän ja sitten pysyisi aisoissa, kun syö herkullista kasvisruokaa :)
Joo, onhan sitä paljon moskaa jäänyt pois mun ruokavaliosta vegetarismin myötä, esim. minulle todelliset rasvaiset paheet lihapiirakat ja -pasteijat joita ennen vetelin colan tai kolmoskaljan kanssa ihan urakalla, kun en viitsinyt laittaa ruokaa. 4 lihapiirakkaahan kävi ateriasta stressaantuneena oikein hyvin :D Nyt mun laiska päivä -ruoka on esim. tuorepastaa valmispestolla, tomaatilla ja mozzarellalla.
PoistaMä olen muuten aikanaan itsekin syyllistynyt siihen, että en uskonut, että ylipainoiset ei syö ihan älyttömästi. Olen saarnannut, itse 50-kiloisena roskaruoalla ja keskikaljalla elävänä rääpäleenä, äidilleni, että sinä vaan syöt liikaa, siitä johtuu ylipaino, kun hän tuskaili asiaa. Syö vähemmän niin laihdut, ja lopeta kitinä! Halveksin jopa vähän sellaista luonteenheikkoutta, ettei ihminen saa laihdutettua vaikka kärsii painostaan - sehän on yksinkertainen asia, ei vaan mätä niitä pullia ja keksejä koko ajan naamariin!
Oikeasti luulin joskus, että ylipainoiseksi tuleminen vaatisi ihan älyttömän kohtuuttomia elämäntapoja. Ja myönnän, että itse olen paino-ongelmani kerännyt todella älyttömällä syömisellä (se cokis, keskikalja, lihapiirakat, pikaruoka, suklaa -dieetti). Mutta eipä se näköjään ole niin suoraviivaista ja yksinkertaista ongelmasta päästä eroon. Ja nykyisin jo uskon, että syystä tai toisesta ihmisillä voi joskus olla hyvin pieni kulutus, niin että laihtuminen käy aika vaikeaksi.
Mulla tuo arvostelu ei onneksi mennyt halveksuntan asti, vaan ainoastaan raavin päätäni miettiessä, että mikä on muilla ihmisillä pielessä, voisinko itse jotenkin auttaa asiaa vaikka vertailtailemalla yhdessä ruokavalioita. Itsehän olin aikoinaan todella tarkka siitä, että kroppa oli juuri siinä painossa ja lihasmassassa mitä halusinkin. Kroppa totteli täydellisesti ja muuttui sen mukaan, mitä sitten laskinkin sille sopivaksi kalorimääräksi. Järkytys olikin sitten suuri, kun iän myötä tämä kontrolli meni pois, eikä kroppa siedä enää minkäänlaisia miinuskaloreita tai muita karppaus-, paleo-, raakaruoka-, proteiininmättäys-, osapaasto- jne. tyhmiä kikkailuja. Yritin kyllä entistä rankemmilla keinoilla, vuosia, ei tepsinyt. Onneksi jossain välissä tuli järki päähän, enkä saanut mitään kauheaa katastrofia aikaiseksi, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaan iloitsen nykykunnosta.
PoistaMilloinkahan saataisiin viralliseenkin agendaan, että usein laihduttaminen ei vaan onnistu, vaikka olisi tehty mitä. Sitten voisi lääkäri määrätä amfetamiinia, jos kerran ylipaino on se epäterveellisin asia, joka tässä maailmassa voi olla :D
"Kannattaa lukea laihdutusblogeja sillä mielellä" niin, fakta on kuitenkin ettei tuon kokoisen naisen kuin blogin kirjoittaja kulutus oikeasti ole vain 1200 kcal/pvä kun jo laskee peruskulutuksenkin. Saahan sitä väittää ja olla oma mielipide ja uskoa mihin haluaa, vaikka blogeihin :D
PoistaMyönnän toki ettei laihdutus ole helppoa koska on omiakin kokemuksia mutta niin.. jokainen joka oikeasti tämän asian kanssa kamppailee tietää faktat. LAIHDUT KUN SYÖT VÄHEMMÄN KUIN KULUTAT. (POIKKEUKSENA SAIRAUDET.) VAIKEA YMMÄRTÄÄ?
Kyllä jotkut ihan viralliset ravitsemustieteilijätkin uskovat että oikeasti kulutus voi olla noinkin pieni. Muistan kun laihduttamisyritysteni alussa luin Patrik Borgin kirjaa, niin siinä oli juttua säästöliekistä. Hän sanoi, että oman vastaanottokokemuksensa perusteella uskoo, että on pitkään jojoilleita, jotka ei enää laihdu esim. 1000-1200 kcal energiansaannilla vaikka laskennallinen kulutus olisi paljon enemmän. Borg tosin uskoi myös, että tämä säästöliekkitila voidaan purkaa alkamalla vaan syömään enemmän, silti vaikka alkuun lihookin jokusen kilon, jos alkaa syödä vaikka 1500 kcal päivässä.
PoistaTuo delfiinin kommentti USEIN laihduttamisesta taitaa olla se avain. Mullakin alussa tuntui, että kulutus oli erittäinkin lähellä kokoiseni laskennallista, ja siitä kun alensi syötyjä kaloreita, niin paino lähti helposti, juuri niin kuin olisi voinut kalorivähennyksen perusteella olettaa. Sitten kuitenkin kun oli pari vuotta repsahdellut, lihonut takaisin, ja vetänyt ties mitä pirtelöpaastoja ja VLCD-kuureja useaan kertaan, ja nyt tämän Cambridgen, niin pakko sitä on alkaa uskoa että jonkinlainen jumitila on päällä elimistössä. Meinaan jos vaikka tämän blogin alussa olisin syönyt niin vähän kuin nyt, niin varmasti olisin laihtunut oikein hyvää tahtia. Ja nyt ei vaan lähde.
Anonyymi "LAIHDUT KUN SYÖT VÄHEMMÄN KUIN KULUTAT. (POIKKEUKSENA SAIRAUDET.) VAIKEA YMMÄRTÄÄ?"
PoistaMiksikohän sinun on niin vaikea ymmärtää, että jos esimerkiksi henkilö, jonka normikulutus on 2000 kcal, laihduttaa koko ajan pienemmillä ja pienemmillä kaloreilla, niin kauan että laihtumista tapahtuu, joskin koko ajan hitaammin ja hitaammin, ja lopulta syö päivässä vain 500 kcal, eikä silti laihdu mihinkään, niin kohta hän ei enää jaksa nousta sängystäkään ylös tai sitten se kilpirauhanen poksahtaa tai tulee muu vaarallinen sairaustapahtuma. EIKÄ laihtumista tapahdu, vaan tapahtuu sängyssä makaamista nälässä. JA jos yrttää lisätä kaloreita ja syö esimerkiksi tuon 500 + 200 kcal päivässä, niin sitten jo lihookin parin päivän välein aina uudet 100g läskiä (=700 kcal, eli 3,5 päivässä tulisi tuo 200 kcal ylimäärällä), kunnes on entistä tuhdimmassa kunnossa kuin laihdutuksen alussa. VAIKKA siis syö edelleen aivan hirveitä miinuskaloreita ja elää nälässä.
Vasta sitten tuhdimpana ja syötyä pitkän aikaa normikaloreita elimistö alkaa korjata tuota aineenvaihduntaa entiselleen. Mutta mitäpä se auttaa, kun vaivalla kuukausien ajan laihdutetut kilot on tulleet takaisin hetkessä.
Anonyymi, selitäpä myös, miten anorektikoilla toimii tuo, että syövät 150 kcal päivässä ja ovat hengissä vuodenkin päästä tällä ruokavaliolla. Heidän kohdallaan kun ei voi sanoa, että valehtelisivat ruokamääränsä normaalia pienemmäksi ja olisivat laiskoja liikkumaan, mistä ylipainoisia aina syytetään, vaan päinvastoin aina liioittelevat syömisiään, mikä kuuluu taudinkuvaan.
Anonyymi hyvä, sinä et halua tässä muuttaa omaa maailmankuvaasi, että laihduttaminen on monesti mahdotonta. Haluat ohittaa tuon anorektikkoesimerkin, joka selkeästi osoittaa, miten valtaviin muutoksiin säästöliekki pystyy.
Samoilla linjoilla siippani kanssa ollaan. Kun ei ole perillisiä, niin kaikki vaan haisemaan. Mökit ja muut sitten rahaksi ja tehdään mitä tykätään.
VastaaPoistaMeitä on muitakin näköjään. Suomessa yleisiin arvoihin nähden tuntuu olevan lähes pyhäinhäväistys, jos ei halua säästää ja kerätä omaisuutta. Kuulemma tarvisi säästöjä ja ties mitä, että voisi tuntea olonsa turvalliseksi. No, mä en tarvi, mä tiedän että pärjään aina jotenkin, ilman säästöjäkin, joten ei pelota yhtään vaikka työttömyys.
Poista"Meinaan jos vaikka tämän blogin alussa olisin syönyt niin vähän kuin nyt, niin varmasti olisin laihtunut oikein hyvää tahtia. Ja nyt ei vaan lähde."
VastaaPoistaTaas tämä et meinasin tikahtua nauruun, varsinkin viimeiseen lauseeseen (ja nyt ei van lähde). T. aiemmin krittisesti kommentoinut anonyymi
Vastaa
Ja todella toivoisin oikeasti et saisit laihdutettua, mutta kun se kerta kerran jälkeen on joko toivotonta tai sitten olet tyytymätön saavutettuun tulokseen ja se tuntuu turhauttavalta..
VastaaPoistaNo hyvä että jollain on hauskaa, niin että nauruun meinaa tikahtua ;)
PoistaMutta alussa tosiaan laihdutin 1500 kcal päivässä syöden, enkä edes kovin nöpönuukaan niitä kaloreita laskenut, vaan arvelin määriä kirjatessani syömisiä kalorilaskuriin, ja silti paino laski helposti. Painon pysyvämmän laskun estivät juoppottelu- ja syöpöttelyretkahtelut, ei niinkään se etteikö 1500 kcal päivässä olisi laihduttanut. Nyt ei ole sellaisia ollut juurikaan, 1200 kcal erittäin tarkkaan laskien, ja paino ei muutu, ei ylös eikä alas, toukokuusta asti samoissa lukemissa ollut.
Onneksi itseäni ei niin kauheasti tämä asia enää syvemmin turhauta. Joskus hetkittäin voi tulla turhautunut ajatus, mutta suurimman osan aikaa en ajattele koko painoa tai laihduttamista ollenkaan. Enkä sitä miltä näytän edes.
Katsohan tuota Edistyminen-sivuasi. Olet laihtunut todella paljon ja lyhyessä ajassa!
VastaaPoistaJoo, onhan sitä lähtenyt, ja se juuri kannustaa jatkamaan juuri tällä menetelmällä. Mutta on se 3 kk myös suht pitkä aika olla laihtumatta, jos koko ajan on ohjatulla dieetillä.
PoistaLaihduttamisessa ja pitkäjänteisessä painonhallinnassa ei ole oleellista kalorien laskeminen, vaan kulutuksen eli aineenvaihdunnan tehokkuuden maksimointi.
VastaaPoistaNoilla kitudieeteillä ei tehdä muuta kuin sekoitetaan aineenvaihdunta täysin, hajotetaan lihaskudos elimistön polttoaineeksi, lasketaan perusaineenvaihduntaa koko ajan alemmas kunnes tosiaan 1200 kcal on jo liikaa painon tiputtamiseen tai jopa lihottaa (ja siinä sivussa Cambridge-tyyppisillä ohjelmilla otetaan tyhmiltä rahat pois).
Miten maailmassa tuollaiselta kuurilta voi ikinä palata edes etäisesti normaalia muistuttavaan ruokailuun lihomatta merkittäviä määriä ja kokematta taas kerran epäonnistumisen tunteita? Ei mitenkään.
Ja kuitenkin niitä näkee arkielämässä, jotka on Cambridgella tai muulla kitukuurilla pidettävänä onnistuneet laihtumaan ja pitämään painonsa. Ei se siis selvästikään mahdotonta ole.
Poista