Dieetin juhannuskatko

Kävin torstaina taas Cambridge-valmentajalla, ja kerroin että minä ihan oikeasti haluaisin viettää juhannusta miettimättä laihduttamista. Kuten odotettua, niin hän alkoi ehdotella, että voihan sitä ottaa vaikka kohtuudella jotain hyvää ja vaikka yhden siiderin. Siihen tuli tokaistua, että ei ole sitten yhtään mun tapa tuollainen, en saa siitä mitään iloa verrattuna totaalikieltäytymiseen herkuista ja alkoholista.

Sovimme sitten, että pidän nyt juhannuksena, tänään ja huomenna, 2 dieettivapaata päivää jolloin saan syödä ja juoda mitä haluan. Tarkoitus olisi tänään erityisesti juoda, ja huomenna sitten krapulapäivänä syödä suolaista ja makeaa. Mutta sen jälkeen paluu ruotuun. Sovimme, että  maanantaista alkaen pysyttelen Cambridgen 1+ tasolla seuraavaan valmentajatapaamiseen asti.

Sain myös muistutukset siitä, että jos haluan (ja minähän haluan!) harrastaa kohtuuttoman juomisen tai herkuttelun päiviä jatkossa, sitten kun olen tavoitteessani, niin niitä ei painonhallinta-elämään mahdu kuin kerran kuukaudessa semmoisia päiviä, ja niiden jälkeen täytyy jollain tapaa tehdä pieni korjausliike niin ettei paino nouse joka kerrasta, ja ole laskematta takaisin ennen seuraavaa kertaa. Tässähän sitä korjausliikettä opetellaan sitten ensi viikolla :)

Mutta tänään en mieti vielä ketoosidieetin kurjuuksia, tänään juhlin kuin huomista ei olisi (eli siis juon rommia ja pelaan tietokoneella - nörtin käsitykset juhlimisesta) :D

Hyvää juhannusta kaikille :)



Kommentit

  1. Miten meni juhannus? Saitko herkuttelun stopattua vai jäikö päälle niinkuin itsellä? ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin kyllä kovasti, mutta toisena päivänä kun yritin pussikuuria (maanantai) alkoi kauhea päänsärky ja sitten aloin vielä oksentaakin, ihan siitä järjettömästä kivusta ilmeisesti. Pakko oli syödä jotain, kun tuntui että sillä olo paranee. En sitten uskaltanut heti seuraavana päivänä yrittää ketoosiin uudestaan. Nyt oikeastaan tänään on vasta eka päivä kun olen pystynyt olemaan pelkillä Cambridgeilla, ilman tavallista ruokaa. Ja painoa olisi pudotettavana semmoiset 2,5 kg mitä tuli juhannuksesta :D

      Poista
  2. Sulla on kyllä niin mielenkiintoinen tyyli.
    Juhannus hauskaa koneella ja rommilla. Ei käy omaan järkeen mitenkään että se voisi olla hauskaa.
    Kuinka painon on käynyt? Oot niin ihana siinäkin kun sanot et sulle riittää että käyt siellä tavoitteessa ja sit voi tapahtua mitä vaan.
    Oot mahtava persoona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me nörtit voidaan olla vähän omituisia joskus :D Mä en erityisemmin pidä ihmisseurasta, ja juovuksissa pidän siitä vielä vähemmän kuin selvinpäin, joten minun käsitykset hauskasta on kännääminen yksin :D Tosin kyllä minä loppuillasta kävelin lähibaariinkin kun loppui talosta viina, ja join siellä vielä 4 tai 5 gin long drinkiä. Että kun vitutti ne muut ihmiset siellä, varsinkin kun eivät meinanneet edes murhaavaa ilmettä päällä pitämällä tajuta, että minä HALUAN JUODA YKSIN :D Olivat vissiin liian humalassa huomatakseen murhaavaa ja torjuvaa ilmettä jota yritin kovasti pitää ;)

      Painolle kävi huonosti, 2,5 kg on tullut lisää. Sunnuntaina olisi valmentajakäynti, ja pakkohan tässä on tunnustaa että ei onnistunut ruotuun paluu ihan niin kuin piti, kun kroppa laittoi niin kovasti vastaan ketoosidieettiä. Päänsäryn ajattelin vielä vaan kestää, mutta sitten kun oksentaminen ja huimauskin alkoi niin päätin taipua syömään.

      Poista
    2. Ei tule parista päivästä noin paljon ainakaan läskiä, nestettä voi tulla. Ja ne lähtevät kun et juo lisää alkoholia. Muutenkin helpompi laihduttaa jos jättää nämä "tekosyy" -juomingit ja syömingit välistä.
      Ja taas kerran edellisestä kommentista huolimatta, tsemppiä jatkoon!

      Poista
    3. Olisihan se helpompaa ja järkevää joo, mutta niin pirun ankeaa, etten taida haluta semmoista...

      Poista
  3. Se just niin vaikea ymmärtää kun itse ei ole yhtään "nörtti". Mistään laitteista ymmärrä muuta kun että muutamaa blogia osaa seurata ja tyyliin s.postin lukea.
    Varmaan kuulostaa tosi oudolta että joku voi olla niin huono tänä päivänä,mutta kun mikään " nörttäily" ei vaan kiinnosta.
    Ja kun ei ole 20 vuoteen esim opiskellut on koneet jäänneet aika vieraiksi kaikin puolin.
    Itse oon syntynyt 1975 ja eipä mun kouluaikoina vielä koneilla oltu ja töissä tarvii aika vähän.
    Ajattelitko olla vielä ihan kokonaan busseilla vai jollain yhdistelmällä? Viimeiset kolot on varmasti vaikea saada pois. Jos tyytyisit siihen vähän alle 70 kg? Se olisi varmaan ihan sopiva paino sulle.
    Kiitos blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen muuten sua vuoden vanhempi, ja meillä oli lapsuudessa tietokoneita, mikä johtuu tosin siitä että isäni oli elekroniikka-alan insinööri ja kiinnostunut itsekin koneista. Vuonna 1981 taisin koodata ensimmäisen oman ohjelmani, Sinclair ZX81-tietokoneella. Sitten tuli MSX, Atari ST, ja isän PC-koneita sai aina käyttää myös pelailuun ja koodailuun. Ensimmäinen pelipuolen elämys oli joskus syvällä 1980-luvulla pelaamani King's Quest 1 -seikkailupeli - silloin tajusin että on juuri minun juttuni uppoutua pelin kautta fantasiamaailmaan ja elää siellä tylsän reaalimaailman sijaan ;)

      Kyllä mä nyt aion olla kokonaan noilla pusseilla, koska minusta on paljon helpompi olla ketoosissa kuin "siinä rajoilla". Ketoosi vie nälän pois, kunhan vaan sinne asti pääsee - se pääseminen kyllä on joskus tuskaista. Tarkoitus olisi olla pussikuurilla kunnes taas pääsen 70 kilon alle uudestaan. Tänään vaa'alla 71,1 kg eli vähän aikaa täytyy vielä.

      Poista
  4. Kyllä me ihmiset vaan sitten ollaan erilaisia. Minua kun ei myöskään minkäänlainen fantasia kiinnosta tippaakaan. Katson vaan kaikkea mikä on just ja tässä tosielämässä mahdollista. Inhoan kaikkia taru hahmoja ja kaikkea " yliluonnollista".Siksikään tuo pelimaailma ei vaan iske mitenkäänpäin.
    Itsellä vähän sama monesti että pitää vetää tosi tiukalle kuuri että onnistuu.
    Keväällä sain kyllä painoa pois viitisen kiloa ihan vaan katsomalla mitä söin.
    Mutta nytpä ne kilot jo palanneet ja tosi vaikea päästä mihinkään alkuun.
    Tää jojoilu on kyllä ihan kauheeta...
    Oon kade kun sä oot pystynyt tuohon niin hienosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle fantasia on ihan elämän suola. Silloin kun en lue fantasiaa tai pelaa sitä, kehitän sitä itse päässäni, kokonaisia uusia maailmoita joissa toimii erilaiset luonnon lait, on ihan erilaisia olentoja kuin tosimaailmassa jne.

      Joskus nuorempana jopa ajattelin, että harmi kun oikea maailma on niin tylsä, ja länsimaisen taviksen elämä niin tylsää. Nykyisin ajattelen, että se on hyvä että on tylsää, koska se tarkoittaa että on turvallista ja rauhallista. Siinä voi sitten hyvin syöneenä ja turvassa uppoutua jännitykseen vaikka kirjan tai tietokonepelin kautta, mikä on lopulta paljon mukavampaa kuin olla oikeasti vaarassa.

      Poista
  5. Meissä on jotain samaa. Itse olen kyllä hurjan sosiaalinen ja tykkään ihmisseurasta, mutta tuo juominen ja sen hyväksyminen kuulostaa tosi tutulta. Että nyt aion juoda ja sillä hyvä :D Olen myöskin aikanani nörtteillyt vähän, ohjelmion pascalilla (hahaa) ja myöhemmin opiskelinkin ohjelmistoja yliopistossa. Ei lopulta ollut mun juttu, mutta koneella viihdyn - nykyään muunlaista hommaa tehden. Tsemppiä meille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä :) Joo mäkään en ole koskaan ollut niitä jotka jotenkin lankeavat juomaan ja sitten katuvat sitä kauheasti, vaan juon kun haluan ja juon paljon koska se on minusta mukavaa. En siis selittele jälkeenpäin että joku mystinen riippuvuus tai himo pakotti enkä tunne itseäni voimattomaksi. Join, kun teki mieli. Ihan omasta vapaasta tahdosta.

      Poista

Lähetä kommentti