Hiusturhauma
Mistä näitä ihmeellisiä vimmoja aina tulee välillä, että joku muutos olisi pakko saada. Viime aikoina turhaumaa ovat aiheuttaneet taas hiukset. Kun on kuumakin, niin paksu tumma pitkä "moppi" tuntuu tosi raskaalta, ja samoin se kun joutuu pesemään nyt joka toinen päivä päänahan hikoilun takia, ja hiusten kuivuminen kestää ikuisuuden. Muutenkin tuntuu, että pitkä tumma tukka korostaa vain sitä että kyllä sitä alkaa tässä iässä olla jo vähän väsähtäneen ja surullisen näköinen tapaus.
Mutta on se nyt hittoa kun ihminen ei yhtään tiedä mitä haluaa. Tässä parina päivänä olen halunnut
mm:
- aivan lyhyen pixietukan
- kokeilla nuorentaisiko blondi väri, tai edes semmoinen "bronde", jotain ruskean ja blondin väliltä
- ei kun sittenkin mahonginruskea, sellainen minkä latinot usein laittavat harmaantuessaan
- suoristuskäsittely ehkä sittenkin vaan
- vai olisiko se permanentti, niin että hiukset olisi kunnolla kiharat
- paksu kulmakarvoihin asti pitkä suora otsatukka
- no hitto vie, parempi olisi vaan ajella itse kaljuksi koko pää ehkä, kun näin vaikeaa on!
Miten sitä voi mennä kampaajalle, kun ei yhtään tiedä mitä haluaa? Varsinkin kun tiedän etten ole tyytyväinen mihinkään lopputulokseen, syystä että se ongelma ei oikeastaan ole hiukset vaan mun epämuotoinen tylsän näköinen, rupsahtanut pärstä. Mikään hiusmalli ei sovi kun on munapää, eli kapea otsa ja päälaki ja leveät roikkuvat leukaperät. Tähän yhdistettynä erittäin lyhyt ja paksu (ja ryppyinen) kaula, niin aina näyttää huonolta vaikka kampaus olisi kuinka hieno.
No, tulin sitten tilanneeksi ajan vain hiusten leikkaukseen, ja juttelen siellä kampaajan kanssa varmaan noista värimahdollisuuksista tms, että jos kesällä toteuttaisi isomman muutoksen. Sitten kun laihtumisenkin pitäisi olla ihan loppusuoralla jo. Mutta nyt aion olla niinkin radikaali, että leikkautan ehkä otsatukan. Tai sitten en. Ja jospa ihan 10 cm leikkauttaisi pois latvoista, hurjaa... Tosin tässä turhaumassa en ihmettelisi jos siellä yhtäkkiä saisin päähäni että ajellaan pois vaan koko karvat :D
Mutta on se nyt hittoa kun ihminen ei yhtään tiedä mitä haluaa. Tässä parina päivänä olen halunnut
- aivan lyhyen pixietukan
- kokeilla nuorentaisiko blondi väri, tai edes semmoinen "bronde", jotain ruskean ja blondin väliltä
- ei kun sittenkin mahonginruskea, sellainen minkä latinot usein laittavat harmaantuessaan
- suoristuskäsittely ehkä sittenkin vaan
- vai olisiko se permanentti, niin että hiukset olisi kunnolla kiharat
- paksu kulmakarvoihin asti pitkä suora otsatukka
- no hitto vie, parempi olisi vaan ajella itse kaljuksi koko pää ehkä, kun näin vaikeaa on!
Miten sitä voi mennä kampaajalle, kun ei yhtään tiedä mitä haluaa? Varsinkin kun tiedän etten ole tyytyväinen mihinkään lopputulokseen, syystä että se ongelma ei oikeastaan ole hiukset vaan mun epämuotoinen tylsän näköinen, rupsahtanut pärstä. Mikään hiusmalli ei sovi kun on munapää, eli kapea otsa ja päälaki ja leveät roikkuvat leukaperät. Tähän yhdistettynä erittäin lyhyt ja paksu (ja ryppyinen) kaula, niin aina näyttää huonolta vaikka kampaus olisi kuinka hieno.
No, tulin sitten tilanneeksi ajan vain hiusten leikkaukseen, ja juttelen siellä kampaajan kanssa varmaan noista värimahdollisuuksista tms, että jos kesällä toteuttaisi isomman muutoksen. Sitten kun laihtumisenkin pitäisi olla ihan loppusuoralla jo. Mutta nyt aion olla niinkin radikaali, että leikkautan ehkä otsatukan. Tai sitten en. Ja jospa ihan 10 cm leikkauttaisi pois latvoista, hurjaa... Tosin tässä turhaumassa en ihmettelisi jos siellä yhtäkkiä saisin päähäni että ajellaan pois vaan koko karvat :D
Entä kos kokeilisit erilaisia kampauksia, nutturaa, poninhäntää, letitystä, pinnejä jne. Parturointi on aina niin lopullista, älä nyt ainakaan lyhyttä leikkaa, sillä sen kasvattaminen pitkäksi kestää ikuisuuden. Permanentti tai vaalennus pilaa hiuksen, en suosittele sitäkään. Ehkä joku punertava värihuuhtelu, joka tekee hiuksista kiiltävämmät?
VastaaPoistaOlen edelleen kade hiuksistasi, itselläni kun on ohut hiustyyppi ja ne kaksi pahaa pyörrettä päälaella. Nelikymppisenä hiukset ei oikein kasva, vaan ohentuvat enenemässä määrin.
Mä olen ihan täysin kädetön tekemään kampauksia. Olen kyllä yrittänyt kaikenlaisten tutoriaalien avulla, mutta edes tavallista lettiä en saa siistiksi, vaan siitä tulee hapsuinen ja räjähtänyt. Ponnarin osaan laittaa ja kihartaa tai suoristaa, siinä mun kampausvalikoima. Koulussa jo oli käsityönumero 6, joten ei taida vaan näprääminen olla mun vahvuuksia.
PoistaNoista värihuuhteluista ei valitettavasti ole mulle mitään iloa, kun on hius niin tumma ettei mikään sävy näy. Täytyisi ensin pohjavaalentaa, että saisi näkyvän sävyn. Yksi vaihtoehto on tietysti raidat, että jos kokeilisi ottaa jokusen vaaleamman raidan esim. kasvojen sivulle, kun kerran tuntuu että tässä iässä nimenomaan se kasvojen sivuilla roikkuva tumma hiusmassa vanhentaa.
Mulla on muuten laihduttamisen myötä lähtenyt tosi paljon hiuksia, niin että joskus ponnaria laittaessa saa asetella kammalla huolella jäljellä olevia haivenia niin ettei näy päänahka välistä. Aina ollut sama juttu että jos laihdutan, hiuksia lähtee niin että kertaharjauksen jälkeen harja on ihan täynnä ja tukossa hiuksia. Tämänkin takia ainakin jonkun verran on pakko lyhentää tukkaa, kun viimeiset 5 senttiä latvoja on enää ihan ohutta haituvaa.
Minulle tuli heti mieleen, että terävään luonteeseesi (mielikuvani blogin perusteella) sopisi todella tiukkalinjainen polkkatukka :)
VastaaPoistaTykkäisin kyllä kovasti sellaisesta, toiselta puolelta tiukasti korvan taa vedetystä polkasta. Mutta harmi kyllä, polkkamitta on kaikkein pahin munapääongelmaiselle, koska se tukka on litteä päältä ja loppuu juuri leuan alueelle josta naama on leveä. Jos haluaa korostaa kapeaa otsaa ja leveää leukaa, niin polkka on kyllä siihen paras ;)
PoistaEt ole syönyt biotiiniä? Minun suositukseni hiusten suhteen on: mene osaavalle kampaajalle joka osaa auttaa mallin valinnassa. Hyvä paikka (vaikkakin hintava) on esimerkiksi Q Hair Helsingissä.
VastaaPoistaEn ole syönyt, noissa Cambridge-valmisteissa pitäisi olla kaikki mitä keho tarvitsee ;) Tosin mulla on sama käynyt ihan laihdutusmenetelmästä riippumatta aina, eli jos paino putoaa, hiukset lähtee.
PoistaNoihin huippukampaamoihin mulla on jonkinasteinen kammo. Useimmiten kun olen sellaiseen erehtynyt, olen tullut ulos ei-yhtään-munnäköisen tukan kanssa, kun kampaajalla on ollut liiankin selvä näkemys millaiset hiukset mulle laitetaan, omasta mielipiteestä viis.
Viimeisin tällainen kävi a.k.a Luovassa, onneksi useita vuosia sitten jo. Erinäisissä kampaajien kilpailuissakin menestynyt kampaaja vakuutteli että vaaleat raidat ja rikottu polkka on hyvä. Lopputulos oli minusta ns. pissis- tai white trash -tukka, sellainen ns. keravatukka. Tummaan tukkaan laitettu vaaleita leveitä raitoja vähän eteen ja sitten rikottua ja pörröistä. Ei vaan ole mun juttu yhtään sellaiset, minä olen hillitty tiukkis, ja siksi tätikampaamot on ehkä enemmän mun juttu ;)
mun kokemukseni kampaajista on, että suosisttelevat jotain mikä on hankalasti ylläpidettävää ja vaatii leikkauksia tiheään. ja mikä pahinta: nämä "pirtsakat" kamapaukset ei nuorenna, vaan päinvastoin. ajattelen nyt näitä jotain lyhyitä tukkia, mitä tyypillisesti näkee keski-ikäisillä naisilla. ei kasvot pysy ikuiesti parikymppisen näköisinä, mutta monesti klassinen pitkä tukka tai polkka näyttää silti paremmalta kuin lyhyt tukka. tätä on monia eriäviä mielipiteitä, omani on, että klassinen pitkä tukka on kyllä ajattoman naisellinen kampaus, joka sopii kaikenikäisille.
VastaaPoistaNiille sopii kyllä hyvin, joilla ei kovin pahasti tule piirteiden alaspäinvalumisongelmaa. Mulla on valitettavasti viime vuosina tullut oikein kunnolla, niin että suupielet osoittaa alaspäin, silmäkulmat osoitta alaspäin, posket roikkuvat. Siihen vielä alaspäin roikkuva tukka niin ei se kyllä ehkä paras tyyli ole. Jos olisikin vain ryppyjä niin ei pitkä tukka niiden kanssa huono olisi, mutta tämä roikahdus :\
PoistaTuo täytyykin muuten muistaa kun huomenna menen kampaajalle, että tosiaan, en ole valmis käymään kampaajalla kuin 2-3 kertaa vuodessa joten ei mitään sellaista mallia jota täytyy koko ajan leikkautella.
kuvia sitten lopputuloksesta! :)
VastaaPoistaToive toteutettu seuraavassa postauksessa :)
PoistaSaatoit jo ehtiä käydä kampaajalla, mutta jos et, niin kokeile "long bobia" eli pitkää polkkaa (ilman otsista) ja muutama "valoraita" eteen. Syksymmällä sitten kampaamo yms. liikkeestä sellainen esim. toffeen tai kuparin värinen kevytsävyte tai värillinen tehohoito, joka toisi kiiltoa värjäämättömään hiukseen ja hieman kivaa väriä raitaosioihin :) T: itse tuollaisen muutoksen tehnyt tyytyväinen harvahaiven
VastaaPoistaEhdin tosiaan käydä, ja kyllä tämä melkein jo polkalta tuntuu kun on pidempään tottunut ;) Edestä lyhyimmät hiukset on vain juuri ja juuri leuan alapuolelle.
PoistaVoihan hiuksia pitää jatkuvasti ponnarilla tai nutturallakin, eivät kulukaan pahemmin kun lähtökohta on niin paksu?
VastaaPoistaMiten olisi pitkä hius, rikottu vahvasti latvoista kuitenkin (=osaat suoristaa), muutamia hieman vaaleampia raitoja joita ei raidoiksi oikein edes hoksaa ellei tiedä katsoa? Tai kokopään raidoitus siihen malliin ettei taaskaan raidoiksi hoksaa niin saisi sävyeroa ja liikkuvuutta hiuksiin?
Joo, tosiaan useimmiten mulla onkin tukka "hätäponnarilla", kun olen niin aamu-uninen etten jaksa laittaa. Tiukka ponnari vaan päähän ja menoksi silloin.
PoistaItsekin olin noita raidoituksia miettinyt, mutta kampaajan kanssa juteltuani tulin siihen tulokseen, että taitaa se minun omin tyylini kuitenkin olla tumma ja dramaattinen. Kun kerran pukeudunkin lähinnä mustaan ja valkoiseen tai mustaan ja johonkin vahvaan perusväriin. Yksittäinen shokkiväriraita voi sittenkin olla enemmän mun juttu kuin pehmentävät vaalennusraidat.