Päästäkää minut ilmastopakolaiseksi jonnekin
Ynnh. Nyt se on alkanut toden teolla. Inhokkivuodenaikani TALVI. Aamulla mittari näytti -17 kun piti lähteä koirien kanssa lenkille. Asun merenlahden rannalla jossa käy aina myös jonkinverran tuuli, joten oli taas "mukavaa" ulkoilua tiedossa.
Minä olen tiennyt jo kauan, että olen jotenkin varmaan poikkeuksellisen heiveröinen ja kylmänarka yksilö. Muut kun väittävät, että pukeutuminen auttaa palelemiseen, vaan ei minulla. Tänäänkin taas vuorasin itseni vaatteilla hassuksi pingviinin näköiseksi vaappujaksi: paksut sukkahousut, villasukat, toppahousut, pitkähihainen aluspaita, pitkähihainen päällipaita, Kilmanockin varoitusmerkin värinen laskettelutakki, Kuoma-kengät, villapipo tiukasti korvilla ja kaulaliina kaulalla. Kädessä kömpelöt nahkapäällysteiset ja karvavuoriset lapaset, joiden kanssa koirien paskojen kerääminen pussiin on mielenkiintoinen haaste joka päätyy usein siihen että hanskatkin on paskassa. Vaan silti se iski taas vartin päästä ulosmenosta: järjetön paleleminen. Hyytävän ilman hengittäminen sisään sattuu. Silmät ja nenä alkaa vuotaa. Varpaita ja sormia palelee. Naamaan sattuu, ja koska kärsin tähän ilmastoon harvinaisen huonosti sopivasta kylmäurtikariasta, naamani myös turpoaa pahkuraiseksi ja jäykäksi pakkassäissä (tämä aiheuttaa myös sen, etten pysty puhumaan kunnolla, koska huulet ei liiku). Ja sisälle tultuakin palelee tuntikausia ja on pakko viettää aikaa peittojen ja huopien alla palelemassa.
Ja saman kauhistuksen uusinta sitten vielä duunipäivän jälkeen. Ja tänäänkin vielä kerta pitäisi iljetä nokkansa tuonne ulos pistää. Hyi, hyi ja hyi! Täytynee ottaa mallasviskiryyppy sisäiseksi villapaidaksi että siitä selviää (kylmä aiheuttaa siis vieläpä alkoholismiakin!). Miksi eivät edes koirani voi olla sellaisia kylmänarkoja, että haluaisivat vaan käydä äkkiä pissalla ja takaisin lämpimään? Ne on valitettavasti pieniä jääkarhuja, jotka nuuskivat joka pissan ja pupunjäljen oikein antaumuksella, kun on niin mukava sääkin ulkoilla. Sairaita masokisteja ne ovat, kun aamullakin oikein merelle päin tuulen suuntaan kääntelivät naamaansa ja haistelivat kiinnostuneena, että mitä hajuja kammottavat arktiset tappajatuulet tuovatkaan mukanaan.
Mutta siis kyllä minusta sen, että ulkona oleva lämpötila vastaa lähinnä pakastimen lämpötilaa, pitäisi olla ihan validi peruste päästä pakolaiseksi johonkin lämpimämpään maahan! Ei tällä tavalla saa viattomia ihmisiä rääkätä, sanon minä. TAHTOO ILMASTOPAKOLAISEKSI!
Minä olen tiennyt jo kauan, että olen jotenkin varmaan poikkeuksellisen heiveröinen ja kylmänarka yksilö. Muut kun väittävät, että pukeutuminen auttaa palelemiseen, vaan ei minulla. Tänäänkin taas vuorasin itseni vaatteilla hassuksi pingviinin näköiseksi vaappujaksi: paksut sukkahousut, villasukat, toppahousut, pitkähihainen aluspaita, pitkähihainen päällipaita, Kilmanockin varoitusmerkin värinen laskettelutakki, Kuoma-kengät, villapipo tiukasti korvilla ja kaulaliina kaulalla. Kädessä kömpelöt nahkapäällysteiset ja karvavuoriset lapaset, joiden kanssa koirien paskojen kerääminen pussiin on mielenkiintoinen haaste joka päätyy usein siihen että hanskatkin on paskassa. Vaan silti se iski taas vartin päästä ulosmenosta: järjetön paleleminen. Hyytävän ilman hengittäminen sisään sattuu. Silmät ja nenä alkaa vuotaa. Varpaita ja sormia palelee. Naamaan sattuu, ja koska kärsin tähän ilmastoon harvinaisen huonosti sopivasta kylmäurtikariasta, naamani myös turpoaa pahkuraiseksi ja jäykäksi pakkassäissä (tämä aiheuttaa myös sen, etten pysty puhumaan kunnolla, koska huulet ei liiku). Ja sisälle tultuakin palelee tuntikausia ja on pakko viettää aikaa peittojen ja huopien alla palelemassa.
Mutta siis kyllä minusta sen, että ulkona oleva lämpötila vastaa lähinnä pakastimen lämpötilaa, pitäisi olla ihan validi peruste päästä pakolaiseksi johonkin lämpimämpään maahan! Ei tällä tavalla saa viattomia ihmisiä rääkätä, sanon minä. TAHTOO ILMASTOPAKOLAISEKSI!
Oli kyllä niin hienoa juosta vihdoin ensilumenlenkkiä, kun auringon laskiessa saapui iltapäivän sininen hetki. Puhtaanvalkea lumipeite hohti taivaan hämärää sineä, ja kun lihakset olivat jo juostessa lämmenneet, ja silmät välittivät rauhoittavan maisemakuvan aivoihin, sielun täytti kokonaisvaltainen lämmön ja hyvän olon tunne.
VastaaPoistaEläköön Suomen vuodenajat! Nyt lisää lunta, että päästään hiihtämään! Kaikki mukaan, jippii!
Iiikkkkkk, tulee kylmä ajatuksestakin :-o ;-)
PoistaMinä taas tänään manailin katsellessani ohi pyyhältäviä juoksijoita, että en minä hitto vie edes pystyisi juoksemaan kylmässä, kun sukkahousuista ja toppahousuista huolimatta reidet ja pohkeet on pian ulosmenon jälkeen niin jäässä, että kävelykin on pökkelötyylistä, jalat ei tahdo taipua... Ja nenästä ja poskipäistä kuoriutuu taas kerran nahka kiitos eilisen paleltumisen... Ihmekös on ollut kestopunainen nenä ja posket jo kauan, kun joka talvi monta kertaa paleltuu ja verisuonia hajoaa ihosta (ne jää sitten semmoisiksi näteiksi sinipunaisiksi sykkyröiksi jotka kuultaa ihon alta).
Minua ei kylmä ja talvi haittaa :) Paitsi sähkölaskun muodossa mikä -20 asteen pakkasilla on n.400 e kuukaudessa tässä vetoisessa mökissä.Ja inhottavinta on kun shampoot menee ihan kohmeeseen kylppärissä.Mutta kiva olla maalla ja omakotitalossa! Näin mies sen saneli kun päätti että pitää saada omakotitalo vaikka on duunarin tulot.Asumisen taso sitten myös sen mukaista.Mutta hyvä puoli pakkasessa myös se,että ei ole punkkeja mitä viime ksänä oli iha hirveesti!Huono puoli taas että uudet ostamat hiiren loukut ei napsahda vaikka hiiri oikein lipostelee syötit loukusta roskakaapissa ja olkkarissa.Ei nekään kestä kovia pakkasia sentään,pitää päästä lämmittelemään.Huonomminkin voisi asiat olla.En vaan tajuu jos ihmisellä on älyä ja kielitaitoa niin ei pitäs olla vaikeeta muuttaa vaikka Fueringolaan.Minulla ei kumpaakaan.Ja duunarikaverit on lähteny duunarihommiin aurinkomaihin kun osaavat enkkua.
VastaaPoistaHeh, mullakin oli aikoinaan muutaman vuoden oma mummonmökki maalla... Ne talvet oli minusta karmeita, kun tällainen surkea vilukisssa olen. Minulla ei ollut edes sähkölämmitystä vaan varaava takka oli ainoa lämmitys. Kun takka oli keskellä olkkaria, niin talon toisessa päässä makuuhuoneessa ja eteisessä oli niin kylmää että ikkunoihin tuli huurrekukkasia. Ja ne hiiret, hyi hitto - söivät teitään jopa keittiökaappeihin. Ei Enää Ikinä puista omakotitaloa eikä syrjäseutuasumista minulle, kiitos :)
PoistaMulla on ollut pari kk haku päälle ulkomaille oman alan töihin, mutta ei ole mistään tullut vastauksia :( Ja ilmeisesti vähän niin on ettei tämänikäistä helposti enää otetakaan, joten täytynee asennoitua niin että tätä kylmähelvettiä joutuu vaan kestämään jatkossakin...
Kyllä ikäihmisetkin pääsee ulkomaille jos vaan viitsivät tehdä sellaisia hommia mitkä kuuluvat alemman sosiaaliluokan duuneihin.Pienet tulot,pienet menot.Kandee laittaa asiat vaakakuppiin.Haluuko luksusta kylmässä vai olla nuukemmin lämmössä.40-V ei ole edes vanha :)
VastaaPoistaMinä olen ollut kai siinä luulossa, että oman alan duuneihin pääsisi helpommin, että niistä töistä jotka ei vaadi erityistä koulutusta tai kokemusta olisi kovempi kilpailu...
PoistaEn minä luksusta kaipaa, mutta kieltämättä ihan kauhean pieniin tuloihin en ole valmis, tyyliin jotkut etelässä tarjoilijoille tms maksettavat nälkäpalkat... Tilapäisesti sekin menisi, mutta loppuelämän ratkaisuna ei oikein nappaa... Ja minä etsin juuri lopullista muuttomahdollisuutta, en esim. välivuotta jossain muualla.