Kampaajakäynnin jälkeen: munapää
Alkoi olla hiukset aika epäsiisti moppi, kun olin ollut jo puoli vuotta leikkaamatta, toivossa että lyhyt tukka kasvaisi nopeammin edes polkaksi. No, valitettavasti vakiokampaajani näytti olevan koko tammikuun poissa, joten täytyi mennä toiselle. Minä jokseenkin kammoan kampaajan vaihtamista, koska harvoin olen löytänyt sellaisia, jotka eivät saa tehtyä minua hiustenlaitollaan vielä kaameamman näköiseksi kuin jo ennestään olen.
No, tällä kertaa hiukseni leikkasi nuori mieskampaaja. Kuvittelin, ettei paljon voi mennä vikaan, koska halusin vain lähinnä latvojen tasausta, että saan jatkettua hiusten kasvatusta kohti joka puolelta yhtä pitkää
polkkaa. Eikä se leikkaus paha oikeastaan olekaan, ihan perus "kattilapäämalli", joka puolelta saman mittainen. Mutta se muotoilu :-o Huomasin, että kampaaja alkoi pahaenteisesti kaivaa esiin jättimäistä föönäysharjaa, mikä tarkoittaa että se aikoo muotoilla tanttamaisen ylirunsaan pallotukan. Sanoin etten halua kauhean föönättyä mallia, paremminkin litteän. Lopputulos: päältä litteä ja alhaalta leveä. Mikä näyttää ihan helvetin hassulta, kun minulla on muutenkin munapää, eli kapea otsasta ja leveä leuasta. Kivaa oli mennä töihin ihan ufo-olennon näköisenä. Kukaan ei kehunut uutta hiustyyliäni. Eikä haukkunut (ei ne uskalla)... Kotona vitutukseeni töhertelin telkkarista Suurta painonpudotusta katsoessa itsestäni omakuvankin, ja valitettavasti tuo on aika lailla näköinen :-o
No, tällä kertaa hiukseni leikkasi nuori mieskampaaja. Kuvittelin, ettei paljon voi mennä vikaan, koska halusin vain lähinnä latvojen tasausta, että saan jatkettua hiusten kasvatusta kohti joka puolelta yhtä pitkää
Muut elämäni hiuskatastrofit - parhaat palat
Samalla ajattelin jakaa muiden vahingoniloksi muistoja muista hiuskatastrofeista elämäni varrelta.
Rippikuvaan päätin, että haluaisin silloin muodikkaan permanentin. Kampaaja sanoi, että täytyy myös leikata tukkaa koska ei permanentti jaksa pitää kiharassa niin pitkää ja raskasta tukkaa kuin minulla oli. No, leikattiin. Pelottavan lyhyeksi. Ja siihen vielä kiharat, niin lopputulos oli lampaanvillamainen afrotukka. Koulussa alkoivat kiusata minua valkoiseksi neekeriksi, kun afrotukan lisäksi minulla on vielä paksut huulet ja leveä nenä.
Joskus parikymppisenä sain päähäni, että blondina olisi hauskempaa. Enkä toki aikonut tuhlata rahojani kampaajalla värjäämiseen, vaan ostin purkin Super Blondea ja lättäsin päähäni. Lopputulos oli ensimmäisen vaalennuksen jälkeen oranssinpunainen tukka. Joten ei kun kauppaan ja ostamaan toinenkin paketti samaa myrkkyä. Nyt vielä 3* suositeltua pidemmällä vaikutusajalla, että varmasti minusta tulee blondi. Nyt lopputulos oli kusenkeltainen tukka, joka lisäksi oli hapero ja kärvähtänyt liiasta blondaamisesta. Keltaisella hiusvärillä oli kiva lisäefekti, että se sai jotenkin ihoni näyttämään ihan vihertävältä.
Sitten oli se epäonninen ravintolailta, kun siinä viiniä juotuamme saimme avomiehen kanssa päähämme pussata toisiamme pöydän yli. Ongelma vaan oli, että siinä pöydän keskellä oli kynttilä, ja minulla pitkät hiukset, jotka pussatessa osuivat kynttilään. Kävi viuh vaan, ja toiselta puolelta päätä hiuksista oli jäljellä vain sentin-parin mittaisia säkkäräisiä ja kosketuksesta katkeavia palaneita haituvia. Sivuhuomiona voin kertoa, että palavista hiuksista tulee melko mielenkiintoinen haju... Ja ne palavat äärimmäisen nopeaan. Kyllä siihen vitutukseen lääkitykseksi melko tukeva känni täytyi ottaa sinä iltana. Ja seuraavana päivänä ajelin koko pään kaljuksi miesystävän partakoneella. Tämä oli se kerta jolloin tajusin että olen todellinen munapää, ja että kalju ei ihan hirveän hyvin mulle sovi.
 |
| Purkin kuva jo varoittaa kusenkeltaisen vaarasta! |
 |
| Before ja after toisinpäin! |
Se on kyllä inhottavaa että kun neljäkymppiä on mittarissa pitää alkaa tantaksi aloittaen tukasta.Mutta onneksi se kasvaa.Ja on onneksi nykyään tehdään hiustenpidennyksiä ja jos on varaa niitä huoltaa, niin hitossa ottaisin!! Ja jos on varaa edelleen miksi ei mennä pieneen fiksaukseen kauneusklinikalle?Enkä tarkoita että pitäisi samantien tehdä kunnon facelifting mitä Suomessa ei vissiin edes tehdä? (eli vedetään korvasta korvaan hiusrajaa myöden nahka auki ja nostetaan iho niin ylös että nännitkin osoittaa kohti Maailman Kaikkeutta) Ja viimeiseksi,se on kaikki ulosannista kiinni.Olen jäänyt aikoinain kun olin kauniskin, niin täysin seinäruusuksi kun ne mammat ja rönttöset vei kaikki hyvät miehet!Siinä istuin hoikkine sukkahoususäärineni yksin koko illan ja mietin mitä mussa oikeasti on vikana.Perkele.
VastaaPoistaTuo on ihan totta ettei aina kauneuskaan tunnu huomiota takaavan... Itsellänikin oli opiskeluaikana tuttu, joka minusta oli tosi kaunis, mutta ei häntä niin kauheasti miehet lähestyneet. Käsittääkseni se johtui siitä, että hän oli sellainen rauhallisen, älykkään ja vakavan oloinen ihminen, mikä ilmeisesti bilefiiliksissä olevien miesten mielessä yhdistyy siihen että tuolta ei välttämättä saa helposti. Joku vähemmän kaunis tavis, joka käyttäytyy estottomammin saa ainakin baareissa paljon enemmän huomiota. Itselleni on kyllä osunut geneettinen lottovoitto olla sekä ruma että sulkeutunut ja vakava ;-)
PoistaJa täytyy sanoa että onneksi mun rumuus on sitä lajia, johon kauneuskirurgia ei juuri auttaisi, niin eipä tarvi harkita sitäkään vaihtoehtoa - en varmaan uskaltaisi muutenkaan mennä kyllä... Mutta jos on koko pään ja naaman mittasuhteet ihan hassut niin ei sitä oikein saa kauneuskirurgiakaan korjattua. Toisaalta eipä sillä tässä iässä enää niin väliäkään ole, toisinaan suorastaan nautin siitä ajatuksesta, että olen Helvetin Ruma Vanha Kiukkuinen Ämmä :D
Tuo ei pidä paikkaansa.On niitä sellaisia naisia kaikkine kyrmyniskoineen ja kaksoiskauloineen ja jokatapauksessa heillä miehiä ympärillä ja vientiä riittää.Hurjinta on,että kun lihoin 40 kg ja ikää 35 niin jostain kumman syystä minusta on kiinnostuneet tummahipiäiset mieht ja nuoret komeat pojan klopit!Minua ei kiinnosta ainakaan jälkimmäinen.Aikanaa laihana ja ihan sievänä ollessani yksi mies sanoi minulle että pitäisi olla lihavempi ja toinen sanoi että pitäisi olla silmälasit.Sitten edelleen alipainoisena ollessani toine mies sanoi että pitäisi olla laihempi.Ja yksi mies sanoi,että minulla olisi ihan hyvät rinnat(ne on isot ja raskaat rasittavat)jos ne olisi ryhdikkäämmät ja toiset taas ihannoi niitä ylenpalttisesti.Ja minä haluaisin pienet sporttitissit.Sanonpahan vain että vitun munahousut.
PoistaTotta tuo että miehillä on paljon kaikenlaisia vaatimuksia ja ne ovat aika yksilöllisiä. Itseäni huvittaa, kun viimeisin eksäni haukkui minua yököttäväksi läskiksi jo aika alussa, kun painoin noin 50 kg. Hän ei kuulemma tykkää naisista joilla on isot tissit ja leveä lantio. Ja minä olen sen mallinen laihanakin. Sitten taas opiskeluaikainen miesystävä piti minua laihana rääpäleenä, joka voisi hankkia vähän lihaa luitten päälle että näyttäisi naiselta.
PoistaMinulle kyllä kelpaisi tummahipiäiset tai komeat pojanklopit, oikein mielellään :D Varsinkin noihin nuoriin on alkanut silmä tässä neljäkymmentä täytettyäni kovin mieltyä, mikä on hassua, koska ennen olin aina niitä jotka ihastuu huomattavasti itseään vanhempiin herrasmiestyyppeihin. Sisäinen puuma alkaa heräillä :D
Minä seukkailin kakskymppisenä neljäkymppisiä.Ja ah kuinka ihanaa se oli.Olin aina sopiva ja ihana kaikella tavalla :) Kun myöhemmin piti alkaa siirtyä lähes oman ikäisiin alkoi tulla niitä paineita. Tällä hetkellä ei kyllä parikymppiset miehet ei ei.....en haluu olla mamma.Edelleen kelpaisi joku 55+ herrasmies,tosin hyvin säilyneenä.Enää kun en tarvitse siittäjää tuleville lapsille niin voisin hetken nauttia kypsistä miehistä.Sitten viiden kympin nurkilla ottaa joku kolmekymppinen kestouros :)
PoistaTää oli taas niin hyvä, meinas puurot lentää näytölle lukiessani :)
VastaaPoistaIte kans monesti kampaajalta kotiin tullessani saanut mennä vesihanan alle. Miten kampaajat osaavatkin föönata hyvän näköisen kuontalon niin kauheaks? Ammattitaito sekin :D
Niinpä! Ja sitten puoli pulloa lakkaa päälle että VARMASTI pysyy loppupäivän 70-luvun peruukkia muistuttava kampaus kasassa :-o Eilenkin kampaaja kysyi vielä, ensin suihkutettuaan aivan järkyttävän määrän lakkaa tukkaani, että pitäisikö laittaa vielä lisää. No ei ihan tasan varmasti tarvitse!
PoistaSama juttu. Aina olen ihmetelly niitä juutuja, että hiukset on muka parhaimmillaan, kun tulee kampaajalta. Mä tulen melkein itkien. Aina tanttatukalla. Poika huusi kauhusta ja sanoi että olen sen näkönen, että olen 80 v ja mun nimi on Annikki. Että ei ole vaan mun kuvittelua.
VastaaPoistaKampaajilla tuntuu olevan joku pakkomielle tuuheista hiuksista, ja siksi yrittävät muotoilla sen kauhean karvalakki / pallopolkkamallin, joka saa kenet tahansa näyttämään joko peruukkipäältä tai ainakin todella vanhalta ja vanhanaikaiselta.
PoistaJoskus on tosin tullut kohdattua toistakin ääripäätä, eli tyyppi joka teki aika lailla ylinuorekkaan ja rajun kampauksen. Näin kävi kun jossain vaiheessa minulla oli tukka joka oli toiselta sivulta lyhyt ja toiselta polkkamittainen. Mieskampaaja joka sen tukan laittoi, laittoi lyhyen puolen ja takaosan tupeeraamalla ja vahalla pystyyn, ja pidemmän puolen sileäksi. Näytin ihan yli-ikäiseltä wannabe-rokkarilta, joka jostain syystä on pukeutunut vähemmän rokahtavaan asuun... Töihin en mennyt takaisin ennen kun kävin kotona pesemässä ja uudelleenlaittamassa hiukseni.
Sama juttu, kampaajat ei useinkaan osaa hommaansa. Mulla on tosi ohuet hiukset ja "föönin" jälkeen näyttävät vielä ohuemmilta! Mulla pitäisi olla päältä kohotettu ja latvasta litteä, lopputulos on aina päinvastainen. Talvisaikaan pipo pelastaa, mutta muuten olen häpeästä pääsemättömissä ennen kotioven kolausta takanani.
VastaaPoistaKäytitkö peruukkia kun tukka kärähti kynttilästä vai kuljit ihan sellaisenaan?
Kuljin ihan sellaisenaan. Tuntui, että kuitenkin kaikki varmasti huomaisivat että on peruukki, joten ajattelin että menköön ilman. Käytin paljon erilaisia päähuiveja sitten vaan. Kaljuakin pahempi vaihe oli se kun hiukset oli sentin-muutaman "siilinpiikit".
Poista