Jouluostosangstia

Että minulle osaa sitten olla vastenmielistä tehdä jouluostoksia. Onneksi (?) minulla ei ole montaakaan läheistä ihmistä, joten ei tarvitse ostaa monelle lahjaa. Toisaalta ne 3 joille ostan, eli vanhempani ja veljeni, ovat vaikeita lahjanostokohteita, koska heillä on jo kaikkea, tai jos  ei ole, hyvinkin varaa ostaa itse mitä haluavat. Äitini lisäksi selvästi toivoo lahjoilta jonkinlaista tyylikkyyttä tai ajatusta, ja ainakin muiden lahjoja saattaa kovastikin kritisoida, jos ovat mauttomia, liian halvan oloisia tms. En haluaisi, että hän joutuu ajattelemaan, että oma tyttärensäkin kuuluu joukkoon mauttomien ja nolojen lahjojen antajat ;-)

Lykkäsin eilen ostoksille lähtöä iltapäiväneljään asti, kun ahdisti niin ajatus siitä, että pitäisi mennä kiertelemään kauppoihin tietämättä mitä ostaa, vaellella siellä vaan kammottavan tekopirteän joulumusiikin kilistessä kaiuttimista, tungoksessa ja hikisenä talvivaatteissa. Lopulta oli kuitenkin pakko lähteä, kun alkoi nälkäkin tulla (olin päättänyt syödä ostosreissulla). Menin Selloon tällä kertaa - uusi Kaari-kauppakeskuskin kyllä pitäisi testata mutta kun siellä ei näyttänyt olevan tietokonepelikauppaa, niin jätin tällä kertaa väliin. Olin sen verran hermostunut ostosreissusta, että hoisin syömisenkin pikaisesti Rax pizzabuffetissa, vaikka en erityisemmin pidä paikan ruoista.

Mutta joo, selvisihän siitä, pari tuntia meni, yhä lisääntyneen hätääntyneisyyden vallassa: "iik, minä EN KEKSI mitään!!!!" Enkä keksinytkään mitään omaperäistä kuten joka vuosi toivon keksiväni mutten koskaan siinä onnistu, mutta pääasia on kai ajatus... Veljelleni ostin Crysis 3-tietokonepelin, äitini saa valmiin lahjapakkauksen jossa YSL Manifesto -hajuvesi ja vartalovoide, ja isälleni ostin Dan Brownin uusimman kirjan Inferno (olin isänpäivälahjaksi ostanut sen toisen tylsän vakiolahjani eli pullon hyvää juotavaa, sillä kertaa armanjakkia). Tästä sitten paketointihommiin pitäisi ryhtyä.

Tänään sitten tein ruoaksi sitruunabroileria erään keittokirjan ohjeella, ja siitä tuli todella hyvää. Laitoin ohjeen ruokaohjelivullekin, tässä linkki ohjeeseen. Nyt aion loppupäivän vetelehtiä huolella, jos tässä vähän pelaisi tietokoneella taas ja loppuillasta tulee hauska italialainen dekkarisarja "Nuori Montalbano", joka pitänee katsoa. Tunnen suurta sympatiaa sarjassa esiintyvään vähän yksinkertaiseen poliisiin Catarellaan, koska hahmo on ihan yhtä sanoihinsa sotkeentuva, törppö ja hidassytytyksinen kuin allekirjoittanut itsekin usein (mulla oli eräällä keskustelupalstalla nimimerkkinäkin Ms. Bean (nolojen tilanteiden nainen) taipumukseni takia) ;-)