Viikonloppu: jääkiekkoa, hyvin syömistä ja vakavaa lukemista
Kiva viikonloppu takana. Jääkiekon Karjala-turnauksen Suomen matseja olen katsellut, ja vähän harmittaa jatkoaikatappio Hürreille. Mutta koko turnauksen voitto kumminkin Suomelle, joten eiköhän tämä juhlimisen aiheen puolelle mene!
Tällä viikolla sain sentään nopeasti nousevan painon tasaantumaan niin, että paino pysyi samana kuin edellisellä viikolla. Ei laskenut, mutta ei enää onneksi noussutkaan. Joten sorruin kiusaukseen ja palkitsin itseni syömällä kiinalaisen ruoan lempiravintolassani Helsingissä, Empire Plazassa, joka sijaitsee Kampin keskuksessa. Useimmat kiinalaiset paikat Suomessa ovat pika/noutoruokapaikkoja, mutta tämä on vähän tasokkaampi ravintola, joka tarjoaa kantonilaisen keittiön herkkuja.
Luin myös Safiya Hussaini Tungar Tudun kirjan "Minä, Safiya", joka todella laittoi blogissakin valittamani keski-iän kriiseilyn pikku valituksenaiheet oikeisiin mittasuhteisiin. Kirja on tositapahtumiin perustuva, mikä tekee lukukokemuksesta järkyttävän. Safiya on naitettu järjestetysti paljon vanhemmalle miehelle 13-vuotiaana, menettänyt lapsiaan tavallisiin tartuntatauteihin jotka lännessä olisivat olleet helppoja hoitaa, naitettu hylkäysten jälkeen kahdesti uudelleen. Lopulta jälleen kerran miehen hylkäämäksi päätynyt Safiya itse ihastuu, ja kun mies lupaa vielä, että naimisiin mennään, suostuu sänkyyn ennen avioliittoa. Tästä lopputulemana, että hänet tuomitaan islamilaisen Sharia-lain mukaan kuolemaan kivittämällä, koska hän tuli raskaaksi avioliiton ulkopuolisesta yhdynnästä. Safiya kuitenkin pelastui, kun länsimaissa saatiin tietää hänen kohtalostaan ja mm. Amnesty puuttui asiaan. Mutta kauheaa ajatella, että naisten elämä jossain päin maailmaa on tänä päivänäkin tuollaista, elämistä tahdottomana heittopussina jota suvut kauppaavat keskenään ja jonka kohtalon toiset ihmiset määräävät täysin... Tänään tunnen tyytyväisyyttä siitä, että olen syntynyt naiseksi Suomeen, enkä vaikka Nigeriaan!
Tällä viikolla sain sentään nopeasti nousevan painon tasaantumaan niin, että paino pysyi samana kuin edellisellä viikolla. Ei laskenut, mutta ei enää onneksi noussutkaan. Joten sorruin kiusaukseen ja palkitsin itseni syömällä kiinalaisen ruoan lempiravintolassani Helsingissä, Empire Plazassa, joka sijaitsee Kampin keskuksessa. Useimmat kiinalaiset paikat Suomessa ovat pika/noutoruokapaikkoja, mutta tämä on vähän tasokkaampi ravintola, joka tarjoaa kantonilaisen keittiön herkkuja.
 |
| Sai Khan -lammasta. Kaveriksi otin hyvää punaviiniä. |
Kieltämättä tuollaiset vertailukohdat voivat joskus ihan aiheesta pysäyttää miettimään, miten kovaan ääneen kannattaa kiukutella, jos carbonara-kastikkeen peittämä tagliatelle ei ole al dente. Toki sen pitäisi olla, mutta jos ei ole, sillä ei kumminkaan oikeasti ole ihan hirveästi merkitystä vähänkin kauempaa katsottuna. Yksi hyvä kirja samaan tarkoitukseen on mielestäni Esko Valtaojan ensimmäinen kirja, Kotona maailmankaikkeudessa, Tieto-Finlandian voittaja vuonna 2002. Suosittelen!
VastaaPoistaKiitos kirjasuosituksesta, olenkin joskus aiemminkin jo miettinyt että pitäisi jokin Valtaojan kirjoista lukea. Olen miehestä joitain haastatteluja nähnyt ja vaikuttaa sympaattiseltä nörtiltä, yhtä aikaa viisaalta ja silti jotenkin lapsenomaisella huumorilla asioihin suhtautuvalta.
PoistaSymppiksen oloinen partaniekka se on, yksi Suomen taitavimpia tieteen popularisoijia. Valtaoja on uskoakseni hyvä esimerkki siitä, että kun tiedemies oikeasti ymmärtää, mitä tutkii ja miksi, ja minkä verran ymmärtää, ja mitä ei, hän osaa usein myös kertoa alastaan sellaisin sanankääntein, joita maallikkokin ymmärtää. Tietysti se vaatii myös hyvää ilmaisukykyä, ja Valtaojalla on se kyky.
Poista
PoistaTuli niin sopivasti juuri uutinen Valtaojasta, etten malta olla linkkaamatta sitä tähän.
"Valtaoja ei usko, että hänen suosionsa perustuisi tutkimustyöhön, vaan pelkästään näkyvyyteen. Hän ei esimerkiksi usko, että yksikään suomalainen -hänen entisiä tai nykyisiä opiskelijoitaan lukuun ottamatta - olisi lukenut hänen tieteellisiä julkaisujaan.
Valtaoja korostaa, ettei ole halunnut tulla "julkkikseksi", mutta toisaalta hän katsoo, että tiedettä pitää tuoda kaikin mahdollisin keinoin lähemmäksi tavallista ihmistä."
http://yle.fi/uutiset/eskovaltaojia_tarvitaan_lisaa/6929560
Ja
http://yle.fi/uutiset/kysely_esko_valtaoja_merkittavin_elossa_oleva_suomalainen_tieteentekija/6929307