Miksi keski-ikäiset ihmiset haluavat näyttää nuoremmilta?
Minä en ihan oikeasti ymmärrä, minkä täytyy johtua siitä että olen sen verran epäsosiaalinen ihminen etten ole ihan sisällä näissä ihmisten kotkotuksissa. Mutta kovasti näyttäisi, että yleisen mielipiteen mukaan ikäiseni naisen pitäisi yrittää näyttää mahdollisimman nuorelta. Televisiosta tulee sarjaa, jossa yritetään saada ihmiset näyttämään vuosia nuoremmalta. Keskustelupalstoilla ihmiset, lähinnä naiset, kyselevät vinkkejä miten voisivat näyttää nuoremmilta.Ja minä ihmettelen, mitä siitä hyötyy jos näyttää ikäistään nuoremmalta? Työelämässä sillä että ei näytä nuorelta saa lähinnä arvovaltaa ja kunnioitusta, näin olen ainakin itse kokenut. En ole enää "tyttö" jonka ei odoteta osaavan oikein mitään, vaan kokenut asiantuntija joka on keitetty monissa liemissä. Huomio ei muutenkaan harhaudu itse asioista siihen että olen nainen, kuten joskus nuorempana, vaan olen ensisijaisesti ammattiroolini edustaja. Minulle myös sallitaan paremmin suora omien näkökulmien ilmaiseminen, kun taas nuorempien odotetaan usein olevan nöyrempiä ja sitä paheksutaan, jos paukuttavat mielipiteitään ilmoille.
Arkielämässäni en myöskään tekisi mitään nuoren näköisyydellä. Kaupan kassaa ei haitanne ryppyjeni määrä, eikä koiraani tai vastaantulevia ihmisiä. Olen yksi tavis ihmismassassa, ja tuskin kukaan edes huomaisi jos olisin vaikka 5 vuotta nuoremman tai vanhemman näköinen. Tavallinen ihminen vaan, ei sellainen josta pitäisi ajatella mitään. Itse viihdyn siinä roolissa hyvin.
Jos miestä etsisin, niin se on ainoa missä voisin kuvitella ulkonäöllä yleensä olevan jotain väliä, mutta jos/kun itseni kanssa suunnilleen samanikäistä etsisin, niin miksi siinäkään pitäisi jotenkin erityisen nuorelta näyttää? Ei kai nyt keski-ikäiset enää ole niin pinnallisia, että jotain nukkea etsivät. Ja jos joku on, niin en minä ainakaan olisi sellaisesta tyypistä kiinnostunut.
Minä siis aion olla tätimäinen ja kurttuinen ihan rauhassa ja stressittä, koska en kerta kaikkiaan omassa elämässäni koe ikääntymisen näkymisestä olevan yhtään mitään haittaa.
Mä olen monesti miettinyt tuota ihan samaa. The Bodyshopin perustaja Anita Roddick ihmetteli myös, vaikka myikin kosmetiikkaa (painopiste taisi olla eläinkokeettomuudessa, ja tuotteet enemmän hoitavia tai helliviä kuin ulkoisesti nuorentavia).
VastaaPoistaEn kerta kaikkiaan haluaisi olla enää parikymppinen, saati sen alle, enkä edes kolmekymppinen. Rouva Neljäkymmentäseitsemän saa mielestäni nauraa silmäkulmat rypyillä ja kaulaheltta heiluen :) Pääasia että nauraa.
Mutta kun tämäkin on markkinoinnin tulosta. Vaikea sanoa kumpi tuli ensin, ihmisen ulkoisen nuorentumisen tarve vai siihen pyrkivä kräämi. Jos jälkimmäinen ei mennyt kaupaksi, edellinen luotiin markkinoimalla.
Niinpä, harva taitaisi haluta olla vaikka kaksikymppinen, kun on siitä vaiheesta eteenpäin päässyt, mutta osa haluaisi olla vaikka kypsä 40-50 v itsensä kuitenkin näyttäen kaksi- tai kolmekymppiseltä. Vaikka minusta se vasta outoa olisikin, tulla kohdelluksi ihan erilaisena ihmisenä kuin sisäisesti on, koska näyttäisi niin nuorelta. Lähestyvät "pokaajatkin" olisivat todennäköisesti niin nuoria ettei välttämättä kiinnostaisi ainakaan vakavaan suhteeseen.
PoistaKummallinen kyllä tämä länsimaiden vanhenemisen pelko. Ymmärrän, ettei esim. työelämässä halua näyttää ihan täydeltä kehäraakilta joka tuskin enää jaksaa mitään, mutta eihän kukaan ennen eläkeikää siltä näytäkään, ellei sitten joku vakava sairaus vaivaa...
Minä en halua näyttää nuoremmalta, mutta en haluaisi näyttää 10v vanhemmiltakaan. Mutta mikäs teet sitä näyttää miltä näyttää.
VastaaPoistaMä näytän ikäistäni vanhemmalta, päätellen siitä että silloin tällöin saan kommentteja että minä onnellinen varmaan jo melko pian pääsen eläkkeelle tästä yhä hullummaksi menevästä työelämästä. Kyllä ne yllättyy kun sanon että kyllä siihen yli parikymmentä vuotta vielä on :D Olen kai aina ollut jotenkin "iättömän" näköinen, koska muistan että kun olin kolmekymppinen, niin ikäarviot minusta vaihtelivat välillä 20-55. Ja 14-15-vuotiaana pääsin sisään k-21 yökerhoihin ilman paperien kysymistä, mitä monet kadehtivat kovasti.
PoistaMutta eipä tuolle onneksi ole mun elämässän niin väliä kuinka vanhalta näyttää, varsinkaan nyt kun enää puolison etsintä ei ole ohjelmassa.
Kai se on just siitä kiinni, haluaako elää miehen kanssa vai ei. Suurin osa miehistä on kuitenkin ulkonäkökeskeisiä joko ihan henkilökohtaisesti (ja jos itsellä on rahaa tai ulkonäköä) tai sen kautta, millaista lisäarvoa hyvännäköinen ja /tai itseä nuorempi kumppani tuottaa. Harvoilla on onni kohdata tätä älykkäämpi mies.
VastaaPoistaIlmeisesti joku tuollaisiin diileihin sitten suostuu - no, suostuinhan minä itsekin nuorempana tosin joten paha ihmetellä siinä mielessä. Mulla kyse oli "yhteiskunnan aivopesusta", siitä että sitä itsekään ei kyseenalaistanut pariutumisen ja perheen perustamisen ihannetta, ja olin jopa omaksunut uskomukset siitä että olisi jotenkin tosi häpeällistä jäädä "vanhaksipiiaksi". Niinpä sitä oli pakko yrittää seurustella jonkun kanssa joka vaan huoli minut, silti vaikka henkisesti tulisi turpaan ja itsetunto syötäisiin siinä sivussa.
PoistaToisaalta mulla tosiaan siitä helppo, että vanhemmiten kun pääsin yhteiskunnan ihanteista, totesin että oikeasti olen erittäin hyvin itsekseni viihtyvä ihminen, enkä ketään miestä kaipaa. Niillä on vaikeampaa, joilla on oikeasti aito oma sisäinen halu tai jopa tarve saada parisuhde, ja seksitön ja arjen kumppaniton elämä tuntuu tosi ankealta. Sitten jos "markkinoilla" on lähinnä niitä pinnallisia miehiä, niin hankalaa kyllä on...
Nämä nykyajan miehet tosiaan kyllä vaikuttavat olevan melko pinnallisia mihin itsekin törmäsin silloin kun nettideittailin. Onkohan enää olemassakaan sellaisia oman isäni tapaisia, jotka, kun äiti oli tuplannut seurusteluaikaisen painonsa lasten synnyttämisen jälkeen, ja murehti sitä että kun ei onnistu laihdutus, niin isä katsoi häntä äärimmäisen lempeästi ja sanoi niin että hänestä näki että tarkoitti mitä sanoi, että älä tuollaisia murehdi, nyt hänellä on sitten 2* enemmän rakastamaansa naista :)
Oi miten ihana isä sinulla on!!!
VastaaPoistaTämä keskustelu viittaa nyt jotenkin siihen, että vain naiset haluaisivat näyttää nuoremmilta kuin ovat - onko se niin? Saattaapa tietty ollakin, olen vain ehkä kuviosta vähän pihalla.
Mutta kyllä minusta sitä ikuista nuoruutta hinkuavat yhtä lailla miehetkin. Eivät ihmeenä purkista tai kirurgin veitsen kautta vaan pikemmin intohimoisen ja joillain jopa pakonomaisen urheilemisen kautta. Pitää juosta maratonia ja kiipeillä pitkin seiniä ja alamäkipyöräillä ja surffata you name it kunhan naapurin teini kolli ei vaan suorita paremmin.
Voi kunpa nykyiset teinit hiffaisivat tässä selfie-maailmassa, jossa musiikkikin kuunnellaan silmillä, ettei ulkonäkö ole kaikki kaikessa. Ja että silloinkin paras ulkonäkötekijä on hymy. Eikä hymy vanhene koskaan!
Minä luulen että tuon sukupolven ihmisissä on paljonkin isäni kaltaisia, joille ulkonäkö ei ole kovin tärkeää ainakaan sen jälkeen kun yhteen on sitouduttu. Se on sitten koko elämäksi ja jos toinen muuttuu ulkoisesti tai muuten, niin sitten siihen sopeudutaan eikä narista. Muutenkin ennen pidettiin luonnollisena että naiset lasten ja iän myötä pyöristyy, eikä se ollut niin kauheaa kuin nykyaikana, jolloin pitäisi ilmeisesti olla sellainen kuin 20-vuotiaana painonsa puolesta vielä viisikymppisenäkin...
PoistaOn noita varmaan tosiaan nuoruutta hinkuvia miehiäkin. Jostain syystä omaan lähipiiriini ei sellaisia taida kyllä hirveästi kuulua, ehkä koska tunnen niin paljon nörttimiehiä :D Mun tutut keski-ikäiset miehet on sellaisia että ovat rempseästi mitä ovat eivätkä paskaakaan ole kiinnostuneita esim. kaljuuntumisesta, lihomisesta tai vanhenemisesta. Näistäkin monet, jos ovat sinkkuja ja naista etsimässä, tosin kuvittelevat että voivat löytää hoikan, hyvän näköisen naisen, ja nauravat toisenlaisia deittikumppaneita :\
Minä haluaisin näyttää nuoremmalta! Tai siltä, miltä näytin nuorempana. Silloin näytin itseltäni, nyt alan yhä enemmän muistuttaa muita, siis sukulaisiani. Ja ainakin mun tapauksessani se on tosi paha!
VastaaPoistaTuota näkökulmaa ei olekaan tullut ajateltua. Minä en taida kovasti muistuttaa ketään sukulaistani, kun olen niin sekoitus molempien vanhempien puolelta. Isän puolelta on tummat hiukset ja oliivibeige iho, äidin puolelta taas vihreät silmät ja naaman muoto. Kroppakin on äidin puolelta jossa ihmiset on lyhyitä ja tukevuuteen taipuvaisia. Mutta suoranaisesti en muistuta ketään toista suvussani, vaan olen ihan oman näköiseni.
PoistaEikä kyllä mua kauheasti haittaisi jos muistuttaisinkin jotain, koska en ole ollut sukuni kanssa niin paljoa tekemisissä että liittäisin kauheasti mitään piirteitä, negatiivisia tai positiivisia, sukulaisiin.
Hei
VastaaPoistaPeli ei ole menetetty : )
Lueskelin paikallislehden seuranhakupalstaa, jolla muutama ei ilmoittanut ikää, 1 haki nuorempaa ja KOLME vanhempaa naista. Mulla on muutenkin syntynyt käsitys, että aiemmin kiinnostus vanhempaan naiseen ei ollut niin hyväksyttyä. Tottahan kaikkien nyt pitää haluta nuorempi, mutta yhä useammin on hakusessa vanhempi nainen.
Hauska havainto :) Minä olen törmännyt lähinnä siihen, että jotkut tosi nuoret haluaa vanhemman kokeneen naisen seksikumppaniksi, mutta mitään suhdetta niiden kanssa ei yleensä haluta. Itse asiassa suuri osa puuman viehätysvoimasta perustuu siihen, että se ei oletettavasti halua sen parikymppisen kanssa naimisiin ja lapsia, vaan kyse on hetken keveästä huvista ilman sitoumuksia.
PoistaVoin vain kuvitella senkin 25-vuotiaan tyypin häpeää, joka alkoi minulle Facebookissa humalapäissään viestitellä, että hänen haave olisi päästä sänkypuuhiin kokeneen naisen kanssa, varsinkin sellaisen tumman ja tulisen kuin minä. Minä pysyin viileän asiallisena, mutta luulen että morkkis henkilöllä oli seuraavana aamuna aika mahtava, koska selvin päin ei ole tosiaankaan puumien pokaajatyyppiä vaan hiljainen asiallinen ihminen :D