Aamulla pitäisi mennä töihin. Ahdistaa!

4 viikon lomailun jälkeen nyt olisi huomenna eka työpäivä. Olen jo muutaman päivän kärsinyt työahdistuksesta: maha on ollut ihan sekaisin, levoton ja tympeä olo, kaikki ärsyttää. Nukkumaan ei pysty ollenkaan, kun ajatukset pyörii vain siihen että JOUTUU töihin taas. Nytkin kello on 0:58, ja pitäisi herätä klo 6:30 että ehtii lenkittää koirat ja käydä suihkussa ennen kuin lähtee töihin. En taida jaksaa edes yrittää mennä sänkyyn ennen töihinlähtöä, kun tässä lomalla olen mennyt vasta nukkumaan klo 4 ja 6 välillä... Pelaan vaan aamuun asti jotain kunnon mättöpeliä joka toivottavasti harhauttaa vähän ajatuksia työahdistuksesta.

En tiedä onko tämä loman loppuminen muille aina näin tuskaista. Itselleni ei ihan näin pahaa nuorempana
ollut. Oli vain semmoinen lievempi vitutus siitä että vapaus loppuu ja se ankea arki alkaa taas. Mutta ei tämmöistä paniikki-ahdistus-jännitystä ole oikeastaan juuri ennen ollut. Enkä ole edes katsonut työsähköposteja koko lomalla, on ahdistanut liikaa ajatuskin. Siitä voi tulla hieman sanomista jos on sattunut tulemaan jotain hätätilanteita kesällä liittyen minun tekemiini toteutuksiin... Huomenna, ei kun siis tänään, sen näkee kun sinne konttorille taas raahustaa :( Tekisi mieli huutaa sen vanhan Pulttibois-hahmon tapaan "apuuva,apuuuva, aaa-puuuu-VA!"

Laihdutuksen kannalta oli huono loma

Alkoi hyvin, mutta sitten mökkipäivät ja juominen ja ahmiminen nostivat painoa paljon. Reagoin siihen VLCD-kuurilla, jolla paino ei kuitenkaan laskenut kuin 2 kg (mökillä nousi 5). Nyt olen helteen takia lisäksi turvoksissa kuin mikäkin pöhöpallo, naamakin näyttää pöhöttyneeltä. Töissä varmaan arvelevat että on aika kostean loman tuokin viettänyt kun on noin pöhöttynyt :D 

Nyt sitten vaan pitää muistaa se, ettei enää tuollaisia kauheita nälkiä ja ruoanhimoja aiheuttavia nutrauskuureja, ei vaikka turhauttaisi joku liikasyöminen tai -juominen...


Kommentit

  1. No hei yökukkuja,
    muistelen hämärästi samankaltaisia fiiliksiä. Aina tuntuu siltä että tekee/on tehnyt väärin vaikka mitä tekis :D
    Sain itse juuri ison (kirja)projektin loppuun ja mul on vielä se hyvä, että sit voi painaa nappia ja lähettää laskun perään... voi olla että joskus tulee jotain backfire-tyyppisiä juttuja, mut harvemmin... nojoo, nyt laskutettiin 3 kuukauden työstä n. 1500 egeä...

    Onhan se niin, että älykäs ja vastuuntuntoinen ihminen ei voi lomallakaan välttyä miettimästä työasioita. Toisaalta voin esittää vielä kauheamman skenaarion, eli että mikroyrittäjänä ei a) koskaan ole lomaa b) ole varaa mokata yhtään mitään c) voi valita työn tekemisen ajankohtaa. Jne jne. Mulla on ollut palkallinen kesäloma tasan yhden kerran, vuonna 1986, kun toimin opiskelujen ohella automyyjänä (olen nainen). Että ylellisyyttä on eläke (minimiyellillä tulee n. 360 € kuussa muistaakseni ei käytännössä ns. kansaneläke, eli nykyään takuueläke n. 700€/kk. Ja tämä siis täysipainoisella työnteolla, joka vaan sattuu olemaan huonosti palkattu ala......

    Mutta periksi ei anneta! Talvisota! Jalkarätit kunniaan! :D :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo kauhuskenaario mikroyrittäjyydestä tai minkäänlaisesta pienyrittäjyydestä. Olen aina omalle kohdalleni miettinyt, että siihen minusta ei kerta kaikkiaan olisi, ja siksi olen aina halunnut pysyä palkkatyösuhteessa johonkin isoon vakaaseen firmaan, enkä esim. ole lähtenyt toiminimelliseksi konsultiksi, vaikka niin tienaisikin paremmin mahdollisesti. Minulle kuitenkin välttämättömiä on säännölliset työajat ja lomat, kun tekee tiukkaa jaksaa niidenkin kanssa.

      Äitini oli joskus pienyrittäjä, hänellä oli pieni leipomoliike, ja muistan kuinka raskasta ja ajan nielevää se oli. Kun koskaan ei mene niin hyvin että olisi varaa palkata apua että saisi itse lomaa ja vapaata, mutta kuitenkin yksin selkänahastaan raataen tulee toimeen niin ettei yritystä lopettaakaan halua. Silloin lapsena jo päätin että ei mulle tuollaista kiitos, minä haluan klo 9-17 tylsän palkkatyön vaan :D

      Mutta tällaista taisteluahan nämä työt taitaa aina olla välillä, olipa homman nimi mikä tahana. Onneksi nyt kun ekan päivän este on ylitetty, ei ihan niin paljon ahdista kuin viime yönä ja eilen enää. Tuo on kyllä varmasti aika iso lisämasennuksen aihe, jos täysipainoisesta työnteosta ei sitten edes tule rahallista palkkiota niin että voisi hemmotella jotenkin itseään vastapainoksi työn kuormittavuudesta :-o

      Poista
    2. Kiitos ystävällisestä vastauksesta! Olen ennenkin huomannut, että olet tosi lempeä muita kirjoittajia kohtaan, vaikka viestit olis vaikka mitä :D Tuli taas hyvä mieli!

      Poista

Lähetä kommentti