Naisena miesvaltaisella alalla, muistoja osa 2

Oikeisiin töihin

Yliopiston jälkeen menin alan suuryritykseen töihin. Päädyin tiimiin, jossa olin ainoa nainen, kuten yleensä. Minut sisään hommiin opastamaan laitettiin nuori mies, joka ei kauheasti puhunut kellekään, minulle vielä vähemmän kuin muille. Hän ilmoitti heti alkuun, että hän ei sitten ole hyvä tämmöisessä opastamisessa, ja sen jälkeen ei kertonut yhtään mitään siitä mitä minun pitäisi tehdä. Yritin lypsää tietoa, ja lopulta hän antoi minulle jonkun CD-levyn, jossa oli tietoa. Ja pian opin, että lisätietoja ei kannata kysellä, tai vastaukset on tyhjää tuijotusta tai hyvin lyhyt kryptinen yhden tai kahden sanan vastaus, josta asiaa ennestään tuntematon ei ymmärrä mitään. Joskus sain kuulla myös olevani tyhmä kysymysteni takia. Opin, etten kysele.

Menihän siinä puolisentoista vuotta aika tyhjäkäynnillä, ihmettelemässä että mitähän minun pitäisi täällä tehdä. Pelkäsin koko tuon ajan potkuja, koska olin selvästi tuottamaton ja osaamaton työntekijä. Kuitenkin sitten tavoitekeskustelussa esimiehen kanssa kuulin, ettei ensimmäiseen pariin vuoteen oikein mitään odotetakaan :-o 

Mutta sitten tuli kuvioon työpaikkakiusaaminen. Se alkoi niin, että sähköpostiini tuli viesti, jossa eräs osaston mies kertoi ihastuksestaan minua kohtaan. Itse en ollut hänestä kiinnostunut, joten vastasin mahdollisimman kohteliaasti että kiitos, mutta ei kiitos. Sitten kävi ilmi, ettei tätä viestiä ollutkaan lähettänyt ko. mies, vaan kiusaajat, ja muuttaneet sähköpostin tietoja niin että näytti että se tulee toiselta. Huomasin tämän tarkastamalla sähköpostin header-tiedot. Tämän jälkeen kaikki naureskelivat minulle, kun olin ottanut tosissani että joku voisi olla MINUUN ihastunut. Sitten ilmeni selän takana naureskelua, työhön liittyvän tiedon panttaamista, lapsellista eleideni matkimista. Tässä vaiheessa olin tavannut jo miehen, exäni, ja koska hän halusi että muutan Helsinkiin hänen luokseen, päätin häipyä. Uuden työpaikan sieltä sain talon sisäisellä siirrolla.

Työelämässä parempi aika, mutta onhan näitä ollut

Uusi työpaikka olikin paljon siedettävämpi. Elämää vähän kiusasi, että mies heitti minut ulos asunnostaan 3 päivän päästä muutostani, koska hänellä kuulemma olikin vielä tunteitaan exää kohtaan eikä kestä asua yhdessä naisen kanssa nyt. Asuin sitten autossa kunnes sain vuokra-asunnon. Onneksi oli kesä. Hullua kyllä, menin tuon miehen kanssa vielä takaisin yhteen kun hän alkoi sitä haluta, ja kidutin itseäni vuoden siinä suhteessa.

Mutta niin, töissä oli pääosin asiallista. Kyllähän minua alkuun vähän sukupuoleni takia väheksyttiin, oletettiin, että en haluaisi enkä osaisi tehdä mitään vaativia hommia. Minua laitettiin "poikien avuksi" projekteihin. Jossain vaiheessa tajusin, että se ei johdu pelkästään siitä että olen uusi, vaan sukupuolestani, ja otin pomon kanssa asian suoraan puheeksi. Sen jälkeen aloinkin saada ihan itsenäisiä projektitöitä, eikä toisten avustamisia. Eikä omassa tiimissä kukaan enää sen jälkeen osaamistani ja kykyäni ole epäillyt. 

Asiakkaiden kanssa on joskus ollut vaikeampaa. Varsinkin vanhemmat miespuoliset asiakkaiden edustajat ovat joskus haastavia. Minua on tytötelty lukemattomat kerrat. Eräs suurasiakkaan edustaja jopa soitti esimiehelleni, kun tulin konsulttina hommiin, että miksi lähetitte epäpätevän ihmisen. Peruste epäpätevyydelleni oli "semmoinen nuori likka, eikä nämä ole yleensäkään naisten hommia saati tuommoisten pimujen" (olin jo kolmekymppinen). Minulle on lukemattomat kerrat puhuttu sössöttävällä äänellä kuin olisin pikkulapsi tai vajaaälyinen. On ihmetelty, aionko minä oikeasti itse tehdä toteutusta, kun he olivat olettaneet että minä olen vaan joku palaveriedustaja, sihteeri... 

Siunaus on sentään se etten ole kaunis. Olen välttynyt lähentelyiltä ja ihastumisilta sen takia. Myös iän lisääntyminen on selvästi lisännyt uskottavuuttani. Olen kai jo sen verran vittumaisen näköinen akka, ettei minulle ainakaan päin naamaa kukaan ala puhua kuin vauvalle tai esittämään arvioita pätevyydestäni :D Nykyisin olen ihan tyytyväinen osaani naisena miesvaltaisella alalla, mutta on se taistelua vaatinut päästä asemaan jossa olen. Ja jos vaihtaisin työpaikkaa, taistelu alkaisi luultavasti alusta, olisi voitettava oman yrityksen väenkin luottamus alusta uudestaan.