Viikonlopun pieniä ilonaiheita

Nyt kun olen päättänyt yrittää vähentää valittamista ja opetella nauttimaan niistä asioista mistä on mahdollista, listailen tässä omia pieniä, arkisia viikonlopun kohokohtiani:

Kävin entisen työkaverin kanssa baarissa

En oikeastaan koskaan käy missään ihmisten ilmoilla. Siksi lähdin tyypin sitä ehdotettua eilen ulos, vaikka tiesinkin että viikon laihdutus onkin sitten kaljoitteluillalla nollattu. Mutta tosiaan, siitä on vuosia, varmaan lähemmäs 10 vuotta, kun olen edes baarissa käynyt. Juonut olen kyllä useammankin edestä, mutta yksin kotona. Oli ihan mukavaa jutella jonkun kanssa livenä pitkästä aikaa. Pieni morkkis on siitä, etten kai päissäni ole hölöttänyt liikesalaisuuksia tai avautunut liian nolosti henkilökohtaisista asioistani, mutta tuskinpa tuo niitä eteenpäin kertoo vaikka olisinkin niin tehnyt...

Snackyn nostalgiamenu nauratti

Joo, darrapäivänä sorruin mättöön mutta olipa sentään piristävä ruokalista. Tilasin poliisin jossa on munaa, enkä esimerkiksi kumipullia homoilla. Ja normaali määrä mälliäkin riitti poliisiin, ei tarvinnut tilata tuplamällillä.

Suomi rökitti USA:n jääkiekossa

Ei tullut kultaa eikä hopeaa, mutta sentään pronssia, ja on sekin hieno voitto kun tuli niin hyvällä tuloksella kovaa jääkiekkomaata vastaan.

Tein viikonlopputöitä ja sain hyvin aikaiseksi

Vähän tiukka tilanne töissä, ja lykkäsin ja lykkäsin sitä että piti tehdä vähän hommia viikonloppuna... Pelkäsin jo että menee plörinäksi eilisen baareilun takia, mutta darrahan on oikein luova työntekotila, ja sain muutamassa tunnissa valmiiksi hommat joihin pelkäsin menevän koko päivän.

Ehkä lopultakin opin että minä vaan en pidä sushista

Tuli taas sitäkin yritettyä syödä. En ole koskaan siitä tykännyt, ne etikkaiset ja soijaiset maut inhottaa. Runsaalla vahvan wasabin käytöllä saan sitä alas, mutten siltikään tykkää. Olen kuitenkin jotenkin yrittänyt sitä syödä, koska on vaikea uskoa että ruoka josta lähes kaikki tuntuu tykkäävän, on minulle yök. Kun duunipaikan pikkujoulujen syömistä suunniteltiin, ja menin suoraan ilmaisemaan mielipiteeni sushivaihtoehdosta, että hyi ei kyllä uppoa, minua katsottiin kuin sivistymätöntä junttia, joka varmaan ei syö kuin perunaa ja lihapullia ja kammoaa kaikkea outoa. Nyt tunnustan jatkossa junttiuteni avoimesti ja sanon sushille ei kiitos.