Huono pääkarvapäivä, kalju olis kiva...
Tänä aamuna taas tuli herättyä sen näköisenä kuin sähköiskun saaneet tyypit sarjakuvissa. Oli vähän kiirekin, joten syvä huokaus pääsi kun tiesi, että tämä tulee tarvimaan kärsivällistä ja pitkällistä sessiota hiusöljyn, lämpösuoja-aineen ja suoristusraudan kanssa - tai erittäin tiukkaa hätäponnaria (päädyin lopulta viimeiseen, koska oli pakko ehtiä yhdeksäksi palaveriin).
Siinä epämääräistä laineiden ja sähköisten suortuvien hiuspalloa peilistä katsoessani tuli mieleen, kun kerran eräs työkaveri sanoi että hänkin haluaisi tuollaiset paksut tummat hiukset. Ei varmasti oikeasti haluaisi jos tietäisi mitä taistelua se niiden kanssa on. Ihan suorat hiukset olisi jees, ne olisi mukavan sileät ja siistit. Tai sitten kunnolla luonnonkiharat - kiharathan on aina kivan näköisiä. Mutta kun pitää olla ihmistä "siunattu" epämääräisen taipuisalla/laineikkaalla pörröpesäkkeellä, joka ei kihartamatta ole kunnolla kihara, mutta suoristamatta ei ole myöskään suora vaan epäsiisti räjähtänyt pörrö.
Niin paljon taas houkuttaisi mennä leikkauttamaan se ihan lyhyt pixie cut tai sellainen miesten undercut-tukka (ns. ananastukka). Toisaalta tätä blogia aloitellessani valitin juuri sellaisesta tukasta, miten tuskainen se on kun jo pari viikkoa leikkaamisesta se näyttää karvalakilta, ja on pakko pestä joka aamu ja käyttää isoa arsenaalia aineita että saa pystyyn pyrkivän tukan asettumaan. Harmi kun ei ole pokkaa kaljuksikaan ajella. Täytyy vaan jatkaa siis ilmeisesti päivittäisiä suoristusrautaharjoituksia ja niistä valittamista :\
Siinä epämääräistä laineiden ja sähköisten suortuvien hiuspalloa peilistä katsoessani tuli mieleen, kun kerran eräs työkaveri sanoi että hänkin haluaisi tuollaiset paksut tummat hiukset. Ei varmasti oikeasti haluaisi jos tietäisi mitä taistelua se niiden kanssa on. Ihan suorat hiukset olisi jees, ne olisi mukavan sileät ja siistit. Tai sitten kunnolla luonnonkiharat - kiharathan on aina kivan näköisiä. Mutta kun pitää olla ihmistä "siunattu" epämääräisen taipuisalla/laineikkaalla pörröpesäkkeellä, joka ei kihartamatta ole kunnolla kihara, mutta suoristamatta ei ole myöskään suora vaan epäsiisti räjähtänyt pörrö.
Niin paljon taas houkuttaisi mennä leikkauttamaan se ihan lyhyt pixie cut tai sellainen miesten undercut-tukka (ns. ananastukka). Toisaalta tätä blogia aloitellessani valitin juuri sellaisesta tukasta, miten tuskainen se on kun jo pari viikkoa leikkaamisesta se näyttää karvalakilta, ja on pakko pestä joka aamu ja käyttää isoa arsenaalia aineita että saa pystyyn pyrkivän tukan asettumaan. Harmi kun ei ole pokkaa kaljuksikaan ajella. Täytyy vaan jatkaa siis ilmeisesti päivittäisiä suoristusrautaharjoituksia ja niistä valittamista :\
 |
| Onnea vaan, se on huono hiuspäivä tänään taas! Eikä se ole tuosta edestä edes lopulta pahin, koska hiukset on kerrostettu niin että ne on edestä lyhyemmät. Selän puolella roikkuu se järkyttävin pörrökasa. Huokaus. |
Hei, minulla on täsmälleen samanlaiset hiukset kuin sinulla! Kävin kolmisen vuotta sitten CHI-suoristuksessa, ja sen jälkeen huonot hiuspäivät ovat vähentyneet n. 5 %:iin aikaisemmasta. Osaat varmasti googlettaa asiasta lisää itse, mutta mm. tässä on yksi linkki ennen-jälkeen -tarinaan: http://nadjastrange.indiedays.com/2012/06/08/chi-suoristuskasittely/
VastaaPoistaTulos on pysyvä, toisin kuin esim. keratiinisuoristuksessa. Ainoastaan juurikasvu täytyy käydä käsittelemässä, 5-7 kk välein, riippuen hiusten kasvunopeudesta. Ekan kerran käsittely maksoi minulla muistaakseni noin 250 e, juurikasvut n. 200 e. Tuo on todellakin hintansa arvoinen. Ennen sitä vihasin hiuksiani ja mm. välttelin niiden kastumista kaikissa tilanteissa (uiminen, sade, saunaillat), koska sen jälkeen seurasi aina pakollinen 1 h hiusten laitto/kärvennys raudalla. Mietin tuohon hoitoon menoa itse asiassa varmaan muutaman vuoden, koska pelkäsin sen olevan niin rankka, että kaikki hiukseni voisivat katketa siitä. Pieni määrä katkesikin, mutta se ei haittaa, koska nykyinen lopputulos on ihana.
Näköjään kannatti valittaa ja känistä, kun sai hyvän vinkin - en tiennytkään tuollaisesta käsittelystä mitään :) Taidanpa tosiaan talvilomaksi varata ajan tuollaiseen käsittelyyn (on töissä sen verran hullu kiire että ennen en pysty). Kyllä se varmaan hiusta kuluttaa, mutta eipä se joka-aamuinen suoristusrautasessiokaan varsinaisesti hyvää tee, eikä aamu-unisen mielikään tykkää ollenkaan. Voipi olla että tuollaisen käsittelyn jälkeen hätäponnaripäivät vähenevät paljonkin :)
PoistaOlen niin kade hiuksistasi! Itselläni on ohut maantienharmaa suora hiuslaatu yhditettynä kahteen päälaella olevaan pyörteeseen. Koko elämäni olen käyttänyt näiden pyörteiden (=kolojen) peittelyyn. Lyhyillä hiuksilla tulee töyhtö päälaelle, pitkillä kolot. Ponnari voisi olla vaihtoehto, jos hiukset eivät olisi niin ohuet, nykyään nelikymppisenä myös huonokuntoiset ettei voi edes pitää ponnaripituisina.
VastaaPoistaKiva kun kävin kahden lapseni hiuksia parturissa leikkuuttamassa ja ihmettelivät kahta tosi voimakasta pyörrettä päälalella. Kun edes lapset olisivat säästyneetnäiltä pyörteiltä ja hiuslaadulta, isällänsä on komea hiusspehko.
Mä olen aina kadehtinut sellaisia ohuita sileitä hiuksia, mutta toisaalta tuollaiset pyörteet voi tehdä asiasta kyllä aika hankalan.
PoistaJännä kyllä miten ihmiset tykkää aina asioista joita itsellä ei ole - esim. tuon ekan kommentoijan linkin tyyppi on käynyt käsittelyssä jolla hiuksista on saatu aika sellaisen perinteisen suomalaisen ohuen ja liukkaan hiuslaadun näköiset, ja minäkin varmaan tässä talven aikana käyn. Jotkut taas ottaa tukikäsittelyitä ja permanentteja ja ties mitä saadakseen semmoisen räjähtäneen pörrön jota vastaan me sellaisen luonnostaan omistavat taistelemme päivittäin ;)
Äidilläni on muuten vielä 70-vuotiaanakin todella paksu ja taipuisa tukka, joten ei tämä pääkarvataistelu taida ihan heti olla loppumassa, jos yhtään äitiini tulen :-\
Kaikin puolin upeat hiukset sinulla. Luulen että sellaista pääkarvalaatua ei olekaan, joka olisi laittamatta täydellinen - tai ainakin ne ovat harvassa.
VastaaPoistaItselläni on fiksaatio päivittäisestä pesemisestä ja laittamisesta. Arvostan itselläni puhtautta, kiiltoa ja sitä, että hiukset eivät ole mistään painuneet. Pesen ja laitan hiukset lämpörullilla siis joka päivä, vaikka en poistuisi kotoa mihinkään. Mielenterveys vaatii sen, että voi olla tyytyväinen peilikuvaansa ja hiuksiinsa.
Tsekkaan muuten, että nukutko hiukset auki vai kiinni, esimerkiksi Pikky Myy -nutturalla? Jos nukut ne auki, se varmaan saa ne sekaisemmiksi?
Hahmosi muistuttaa kuvassa muuten kovasti Amanda Mealingiä - silmät ja tummat hiukset melko samanlaiset. Amanda Mealing on minusta kauneimpia näyttelijöitä. Hän ei ole big star, mutta Briteissä tunnettu näyttelijä monista sarjoista, esimerkiksi Holbyn sairaalasta, jota taas meilläkin kakkonen näyttää melkein joka ilta.
Aivan ihanaa että joku viitsii joka aamu pestä ja kunnolla laittaa hiukset. Haluaisin itsekin olla tuollainen, mutta valitettavasti olen sitä toista ääripäätä. Vapaapäivinä en välitä yhtään miltä näytän, tai jopa nautin siitä että olen ruma ja haisen pahalta kun en viitsi edes peseytyä :D Työpäivinä tai jos menen jonnekin missä on ihmisiä, haluaisin kyllä laittautua, mutta olen toivottoman aamu-uninen, eikä oikein aikaa tahdo jäädä. Sellainen vartti on maksimi mikä saa meikkaamiseen ja hiusten laittoon kulua, joten hätäponnaripäiviä on paljon. Ja hiusten pesu on oma lukunsa - talvella riittää kerran viikossa, kesäaikaan 2...
VastaaPoistaNykyisin nukun useimmiten hiukset kiinni päälaella, koska koirani nukkuu sängyssäni, ja jos on hiukset auki, se monta kertaa kävelee hiusten päältä niin että nyppäisee kipeästi ja herään siihen. Joskus on jopa jäänyt iso tukku hiuksia tyynylle koiran käveltyä hiusten päältä niin että paine on repinyt hiuksia irti päänahasta :\
Hauska muuten tuo Amanda Mealing - googletin tyypin, ja ensin ajattelin että on se ehkä jossain määrin minun näköinen, vain kauniimpi ja 15 vuotta nuorempi versio, mutta sehän onkin minua vanhempi. Kyllä tämä naamaan pakkaantunut roikkuva läski vaan tekee ihmisen aika vanhan ja väsyneen näköiseksi :(
Joo, minäkin tiedän hyvin tuon eläinten - sekä kissojen että koiran - päänylikävelyn riskit. Vielä kun huskyn kokoinen narttu sai pesäntekemistranssikohtauksiaan. Siksi hiukset aina kiinni nukkuessa.
PoistaMinäkin liityn ymmärtämättömien kateellisten joukkoon :D Mulla on pieni pää ja lattana takaraivo, joten haluaisin superkuohkeat hiukset ja varsinkin laittaa messy bunin joka päivä. Eikö Plussapallo sinua kiinnostaisi em. kampaus? Kuvassa aika sliipattu versio, livenä näkee mukavan sotkuisempia:
Poistahttp://glamour-hairstyles.net/wp-content/uploads/2015/08/bun-hairstyles-.jpg
Mun mielestä hiusten nostaminen ylös sopii varsinkin meille ei-parikymppisille, hyvä vaihtoehto sille perinteiselle hiusten lyhyeksi leikkaamiselle :D Itse en ole ollenkaan hiustenlaittajanaisia, sitaisen hiukset hainhampailla ylös ja sillä siisti.
Tuollainen messy bun on mun parempi kampaus :D Asiakaspalaveripäivinä yritän tehdä jotain asiallista siistiä kampausta kuten nutturaa, mutta koska en ole siinä järin taitava, klassisen tiukan nutturan yrityksestä tulee aina messy bun, josta lisäksi sojottaa pinnien päitä sieltä täältä uloskin :D
PoistaMä oikeasti olen ehkä maailman huonoin hiustenlaittaja - olipa aukikampaus tai kiinni kampaus, niin aina se onnistuu olemaan räjähtäneen näköinen versio. Siksi usein vaan vedän sen tiukan ponnarin taakse ja jätän jokusen haivenen naaman sivuille siinä toivossa että se peittäisi vähän poskien pallomaisuutta ja roikkuvaa kaksoisleukaa :D