Kylläpä maistuu ruoka hyvältä Cambridge-litkujen jälkeen!

Nautin juuri päivälliseksi äärimmäisen yksinkertaisen pienen aterian: vähän paahdettua leipää oliiviöljyllä voideltuna, mustia oliiveja, paahdettuja manteleita, aurinkokuivattua tomaatteja, mozzarellaa ja pienen lasillisen valkoviiniä. Oikein Välimeren ruokavalion mukainen päivän kevyempi ateria siis. Sitä voisi kuvitella että noin yksinkertainen ruoka jossa ei ole edes mitään lämmintä olisi tylsää, mutta jos Cambridge-dieetti on jotain hyvää tehnyt, niin opettanut nauttimaan mitä yksinkertaisimmista ruoista. Silmät oli pakko sulkea nautinnosta kun maisteli kaikkia makuja, joita viini vielä vahvisti. Hyvä ettei kyyneleet noussut kiitollisuudesta silmiin kun tiedän että saan jatkossakin syödä tällaisia, eikä enää tarvitse oksennusta pidätellen niellä imeliä Cambridge-pirtelöitä. Paitsi nyt aamuisin yksi, mutta se ei haittaa koska aamulla olen niin uninen etten muutenkaan söisi mitään.



Aiemmin päivällä ryhdyin kokeilunhaluiseksi ja halusin testata mansikkaa pizzaan. Olen yleensä aika perinteinen erityisesti pizzojen ja pastojen suhteen enkä muutenkaan ole pääosin eksoottisten kokeilujen ystävä -ehkä kamalin ruoka mitä ikinä olen syönyt on briteissä matkalla kalliin ravintolan suklaa-katkaravut :-o - mutta nyt vaan täytyi kokeilla että toimisiko vuohenjuusto + makea myös pizzassa kuten salaatissakin toimii. Toimi se, yllättävän hyvin!


Eikä kaloreita ole tästä herkuttelusta huolimatta tullut ihan kohtuuttomasti:
Aamupala: Cambridge chocolate velvet 153 kcal
Lounas: Mansikkapizzaa: 912 kcal
Iltapala: Mozzarellaa, manteleita, oliiveja, aurinkokuivattua tomaatteja, leipää oliiviöljyllä, lasi valkoviiniä: 592 kcal

Yhteensä 1656 kcal

Enköhän minä tällä jonkin verran liho kun olen tottunut syömään 1000 kcal päivässä, mutta olo on kyllä niin paljon energisempi ja elämä nautinnollisempaa kuin kitukuurilla, että ihan sama! Arkisin syön varmasti vähän kevyemmin ja terveellisemmin, kun pizzan sijaan tulee töissä syötyä salaattilounas. Saas nähdä miten ämmän käy painon suhteen :)

Kommentit

  1. Kun olet nautinto-iltasyöjä, samoin kuin minä (ennen), niin oletko muuten kuullut tästä toisaalta ilahduttavasta, toisaalta masentavasta tutkimuksesta?:
    http://www.pronutritionist.net/2016/09/aamiaisen-merkitys-terveydelle-mita-tutkimustieto-kertoo/
    Tuon artikkelin sanoman voisi tiivistää siihen, että kun syö tuhdin aamiaisen, niin päivän aikana elimistö kuluttaa paljon enemmän energiaa, kuin ilman tai niukalla aamiaisella. Eli kalorillisesti ei ole mitään hyötyä siitä, että jättää aamiaisen vähälle, päinvastoin.

    Olen huomannut tämän omallakin kohdalla todeksi, eli kun olen kuukausien ajan sitkeästi pakottanut itseni syömään ison, proteiini- ja hiilaripitoisen aamiaisen, niin sekä painoa kertyy vähemmän, että myös koko päivän ajan on enemmän energiaa. Itsekin olen entinen iltanautiskelija, enkä millään voinut uskoa, että tylsän, terveellisen aamupalan syöminen voisi tehdä fiiliksen paremmaksi myös illalla. Oli kyllä tosi vaikea luopua tuosta päivärytmistä, että päivällä oli vähän yhdentekevä olo, mutta se kompensoitui sillä, että odotti iltaa ja kivoja syömisiä. Nyt aamiaispäivänä voi edelleenkin sitten illalla syödä jotain kivaa, mutta kroppa ja mieli eivät tarvitse syömisiä niin kiihkeästi, eikä niin suuria määriä kuin ilman aamiaista. Eli aamiaisen syöminen on poistanut ainoastaan sen päiväsaikaisen itsekiduttamisen ilon, että päivällä ajattelee, että nyt ei ole kiva, mutta odotappas vain iltaa. Sen sijaan illalla on yhtä kiva olo kuin ennenkin, mutta pienempien syömisten kera. Olen koittanut muuttaa ajatusmaailmaani siten, että päivällä pystyisin kiduttamisajatuksista nauttimisen sijaan nauttimaan ajatuksesta, että teen kropalle hyvää :D Mutta se itsekiduttamistoive istuu tiukassa!

    Aamiaisen syömisen vaikutuksia en huomannut yhden päivän aikana, vaan vasta pitemmän ajan kuluttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita tutkimuksia tulee ja menee, juuri hiljattain oli Hesarissa juttu ihan toiseen suuntaan, eli että tiede ei tue väitteitä aamiaisen merkityksestä : http://www.hs.fi/tiede/a1472183742462

      Itse en tee itselleni sitä väkivaltaa enää ikinä, että kuvotusta vastaan taistellen vääntäisin väkisin sisääni aamiaisen, ja voisin sitten puoleenpäivään asti kauhean huonosti sen takia. Mun kroppa vaan haluaa olla paastotilassa ainakin puoleenpäivään, mikä liittynee siihen että olen muutenkin äärimmäisen iltarytminen ihminen joka menen nukkumaankin vasta aamuyöstä myös arkisin. Silloin kun ei ole työpäivä, minä myös nukun jonnekin klo 12-14 asti, joten ehkä mun luontainen aamiaisaika vaan on vasta silloin :D

      Olen kyllä siis tosiaan koittanut joskus tuota pakkoaamiaista mutta huono olo oli ainoa seuraus siitä, enkä mitään hyvää huomannut. Ei laihtumista, ja kohtuuton iltanälkä ei ole mulla koskaan ollut ongelma. Olen lihottanut itseni pääosin alkoholilla ja alkoholin ohessa syödyillä jutuilla, en sillä että nälkääni söisin muuten vaan ruokaa iltaisin liikaa.

      Poista
    2. Niin huomautan, että tuon linkin takana oleva äärimmäisen perusteellinen kirjoitus siis nimenomaan purkaa tätä Hesarin höttöjuttua.

      Noin vinkiksi kiinnostuneille. Plussiksen taipumukset ja tavat tiedän, ei koske häntä.

      Poista
    3. Joo, meikäläinen uskoo oman kehon kuunteluun enemmän kuin tutkimuksiin tai asiantuntijoihin. Enkä muutenkaan ole tarpeeksi terveysintoinen, että viitsisin tehdä mitään epämukavaa siksi että se on terveellistä - silti vaikka uskoisin että se on terveellistä.

      Poista
    4. Itsehän olen vuorotyöntekijä, joten mulla tuo nukkumarytmi on vielä enemmän persiillään :D Monena päivänä aamiainen on kello 16. Mua helpottava tekijä on se, että aamiaisen syöminen kestää mulla 1-1,5 tuntia. Töissä syön sen samalla kun teen töitä ja kotona vapaapäivinä tosiaan menee tuo 1,5 h heräillessä ja syödessä. Tuskainen olo tosiaan tulee, jos jostain syystä joutuu ahtamaan aamiaisen oletetussa 15-20 minuutissa.

      En missään nimessä tarkoita, että pitäisi tehdä kroppaansa vastoin, vaan monen ihmisen tapauksessa tuo aamiainen kääntyy aikanaan positiivisiksi tuntemuksiksi. Jos ei käänny, niin sitten ei tietenkään kannata sitä toteuttaa! Ja minä annan arvon myös tuollaisille ei-normaaleille tyydytyksen tavoittelun keinoille kuten itsensä kiduttaminen, mun mielestä ihmisellä on lupa harrastaa nälistämis-palkitsemis -kiertoa, jos siitä saa eniten mielihyvää :D Ei siis Plussis että sinä sellaista harrastaisit :)

      Tuo Reijo Laatikainenhan tosiaan blogissaan kirjoittaa lähes aina META-TASON tutkimustuloksista, eli hänen juttuna eivät ole mitään päivälehtien "mullistava klikkiotsikko katso uusimmat ristiriitaiset tutkimustulokset" -kamaa, vaan hän valottaa monien vuosikymmenten ajan monissa sadoissa tutkimuksissa saatujen tulosten osoittamaa suuntaa, joka siis koostuu eri lopputuloksiin päätyneistä tutkimuksista, mutta silti pääsuunta on hajonnasta huolimatta selvä. Kuten anonyymikin sanoi, niin tuota Hesarin klikkijuttua Laatikainen kritisoi, koska koko juttu on itse asiassa vääristelty alkuperäisestä tutkimuksesta.

      Poista
    5. "Ja minä annan arvon myös tuollaisille ei-normaaleille tyydytyksen tavoittelun keinoille kuten itsensä kiduttaminen, mun mielestä ihmisellä on lupa harrastaa nälistämis-palkitsemis -kiertoa, jos siitä saa eniten mielihyvää :D Ei siis Plussis että sinä sellaista harrastaisit :)"

      Kyllä mä harrastan ja aion jatkossakin harrastaa, lähinnä ns. kännireksian muodossa eli säästetään välillä kaloreita, että niitä voi sitten vetää ihan jumalattomasti juopottelun yhteydessä :D

      Poista
  2. Nyt on niin hyvän näköistä pizzaa, että voisin tilata heti kotiini jos olisi mahdollista. Tässä olotilassa maistuisi kaikki mikä kuulostaakin vaan rasvalta ja hiilareilta, vaikka tuossa namipalassa tuskin paljoa rasvaa oli. Mutta tosi onnistunut tekele, kertakaikkiaan. :-) Maku oli varmaan myös taivaallinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se, yllättävän toimiva makukombinaatio tuosta tuli vaikka onkin hyvin ei-perinteinen pizzoihin. Jotenkin se vuohenjuusto + mansikka + basilika (tomaattikastikkeessa) + pinjansiemenet + rucolan pieni kirpeys vastapainoksi vaan toimi hyvin, vaikka tehdessäni mietin että voi olla että tästä tulee niin pahaa että roskiin menee :D

      Se on tylsää että ainakin noissa turkkilaisten pizzerioissa on aina niitä samoja tylsiä pizzoja vaan. Toki niitä perinteisiäkin täytyy olla koska niitä enimmäkseen ostetaan, mutta jos mulla olisi tuollainen paikka laittaisin ainakin sesonkituotteiksi välillä erilaisiakin. Vaikka mansikkapizzaa, tai katkarapupizzaa johon tulisi tomaatti-avokadosalsaa tms outoa ;)

      Poista
    2. Ruotsissa aikoinaan maistoin kinkku-banaani-currypitzaa ja se oli hyvää. Porsaanliha ja banaani pitävät toisistaan ja kolmanneks pyöräksi curry, niin avot. Kannattaa kokeilla! :-)

      Poista
    3. Kaikkea ne näköjään keksii!

      Sen sijaan huono idea oli kun muistan joskus kauan sitten Pärnussa saaneeni pizzan, jossa oli käytännössä sitkeät tillilihat päällä. Sinne pizzapaikkaan oli oikein jonotusta, ja sitten kun lopulta pääsi syömään niin odotus palkittiin pullaisella paksupohjaisella pizzalla, jonka päälle oli kaadettu ala-asteen tillilihalta maistuva harmahtava mössö. Yh. Onneksi juomaa riitti jolla senkin sai alas :D

      Poista
  3. Pizzaan aina kulminoituu ihmisten syömähimot (mii tuu)... miinus ne jotka kohdistuvat jäätelöön tai leivoksiin yms.

    Rasva ja suola siis, tai sokeri. Onko tästä mitään tietä ulos?

    Olen ihan kyllästynyt lukemaan laihdutuskonsteja, vaikka myönnänkin ajattelevani, että onni piilee hoikkuudessa... haluan mähkiä, mutta haluan myös olla "fit". Ei onnistu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen luopunut mistään "fit" tavoitteesta. Ei vaan ole mulle sen arvoista, kuinka paljosta sen takia täytyisi kieltäytyä tai nähdä vaivaa sen eteen. Mulle riittää, että olen tavis, sellainen etten nyt katukuvasta pomppaa silmään erityisen lihavana. Semmoinen tavallinen pyöreähkö keski-ikäisen kroppa sen sijaan on mulle ihan ok olotila, juuri tällainen kuin nyt olenkin.

      Poista
  4. Jäin miettimään, että sekä sinun että Miinuspallon blogissa kuvataan samaa Cambridge-dieetistä: ensin hämmentävän reipas pudotus, joka sitten äkkiä jää junnaamaan. Onkohan mahdollista, että tuote sisältää nesteenpoistajaa, joka voisi selittää tuon samankaltaisuuden?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko että nesteen poistuminen voi esim. 15 kg pudotusta selittää mitenkään. 3-4 kg ehkä niistä ekan ja tokan viikon hurjista pudotuksista.

      Kai se vaan on se vanhanaikainen, että kyllähän ihminen laihtuu nopeaan jos syö 500 kcal päivässä, mutta elimistö menee aika säästöliekille siinä, niin että jatkossa pitkään aikaan ei aika pienilläkään kaloreilla enää laihdu.

      Poista
  5. miten sujuu? miten on lasku cambridgen jälkeiseen elämään sujunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonosti. Syynä äärimmäinen työstressi, taas :(

      Poista

Lähetä kommentti