Renttuilua ilman viinaa

Olen tässä toista viikkoa kesälomalla, ja olen antautunut totaalisesti renttumaiselle elämälle, mikä on sinänsä hauskaa, että dieetin takia en juo alkoholia ollenkaan. Yleensä loma on tarkoittanut sitä että ekan kaljan voi korkata jo aamulla, mielellään terassilla luonnosta ja linnunlaulusta nauttien. Siitä sitten tissuttelua tasaisesti, niin ettei ole varsinaisesti kännissä koskaan mutta mukavassa rennossa laitamyötäisessä kuitenkin.

Nyt en siis kalorien välttämiseksi juo, mutta multa näyttää sujuvan renttumainen elely ihan ilman viinaakin, kun ei ole pakko tehdä mitään tai mennä minnekään. Menen nukkumaan joskus klo 4-6 aamuyöstä. Heräilen iltapäivällä. Sittenkään en jaksa nousta sängystä aikoihin, vaan peittojen lämmössä vähän pelaan kännykällä (Sunken Secrets -addiktio!) ja luen uutiset netistä.

Tänään olikin sitten uutispuolella isompi juttu kun Nizzassa oli tapahtunut terrori-isku. Katselin videonkin tapahtumista, ja se oli kyllä aika surrealistista nähtävää. Ihan kuin jostain ö-luokan mäiskintäpelistä, kun verisiä ruumiita lojui ympäriinsä pitkän tien mitalta ja jopa irtonaisia ruumiinosia. Ainoa vika, että kuvat olivat tosielämästä. Siitäkin ajattelin vaan, että ikävää, mutta eipä ole Ranska ja moni muukaan maa ihan viaton siihen, miksi "karma iskee takaisin" nyt tällaisessa muodossa. Niin sitä on kovina maailmanpoliiseina kaadettu Lähi-Idästä diktaattoreita, ja tuettu valtaan ja aseistettu vielä kammottavat porukat, juuri nämä jotka nyt perustavat kalifaattia ja haluavat laajentaa sen koko maailmaan. Jännittävää kyllä nähdä mitä tästä seuraa, vai seuraako mitään ihmeempää jokusen uuden iskun ja länsimaiden johtajien uhmakkaiden puheiden lisäksi.

Vaan eipä tuo omaa elämääni kauheasti heilauta, en viitsi murehtia asioita joiden murehtimiseni ei auttaisi ketään tai mitään. Murehtikoot maailman johtajat ja poliitikot. Minä vaan röhnötän kotonani renttumaisemman näköisenä kuin edes juodessa - hiukset kampaamatta ja sekaisin, meikkeihin en ole koko lomalla koskenut, päällä reikäiset harmaat pieruverkkarit ja aivan liian pieni musta toppi - ja nautiskelen elämästä. Välillä käyn kävelemässä ulkona ja ihastelemassa kesäluontoa. Pokka riittää nykyisin käydä sielläkin rentun näköisenä ja laittautumatta, sen verran hyvin olen sisäistänyt sen faktan että tuskin kukaan ajattelee mitään siitä miltä yksi tuntematon kävelytiellä vastaantullut keski-ikäinen tantta näyttää. Tai jos ajatteleekin, niin ihan sama. Katseen voi kääntää toiseen suuntaan, jos meikäläisen renttumainen olemus sattuu silmiin.

Siellä luonnossa onkin juuri nyt paljon kaunista katseltavaksi, niin että itsekin kuljeskelen värikkäiden kukkasten luota toisten luo ja ihailen kaikkea. Nyt aion nauttia, kun täällä pohjoisessa se on niin kovin lyhyt aika jona luonto kukoistaa ja on värejä täynnä. Pian alkaa taas illat pimetä ja harmaus iskeä, mutta toistaiseksi nautin kaikesta kauniista jota näen ihan kävelymatkan päässä kotoani. Tällaisesta, kuin näissä kuvissa alla vaikka. On sitä luontoa kaupungissakin, jos pysähtyy katsomaan :)





Mukana myös pieni hämähäkki
Ei varsinaisesti luontoa, mutta tykkään kuviosta jonka kivet muodostavat






Kompostin reunoja vasten kasvava kukka-asetelma

Kommentit