Kokemuksia vaatehöyrystimestä
Kaikista kotitöistä inhoan eniten pyykkien silittämistä. Silitysraudan raahaamista eteisen kaapista silityspaikkaan ja takaisin, hankalaa työasentoa jossa selkä kipeytyy, hitaan ja pikkutarkan nysväämisen tunnetta. Niinpä kun huomasin että markkinoilla on nykyisin kotikäyttöön vaatehöyrystimiä, joilla silittämisen voisi hoitaa helpommin, ostin sellaisen. Malli on Philips gc300/20, hinta 59,90 euroa.
Laite oli helppo ottaa käyttöön ohjeita lukematta. Laitteen päällä on helposti irtoava vesisäiliö, joka täytetään vaikka suoraan hanasta. Sitten vaan töpseli seinään, virta päälle virtanappulasta, ja alle minuutin odotuksen päästä laite on valmis höyryttämään.
Höyrysilitys tehdään vaatteiden roikkuessa ripustimissa. Olin ajatellut silittäväni vaatteita vaatehuoneessa jossa on pitkä tanko ripustimille, mutta eihän siellä ole pistorasiaa joten ei onnistu. Eteisen ulkovaatetanko saa siis palvella jatkossa höyrysilityspisteenä. Ei kun ensimmäinen koevaate kehiin, Nokian Neulomon trikoomekko.
Silittäminen kävi nopeasti ja kätevästi, ja tulos oli hyvä. Mutta: yhteen XXL-koon mekkoon kului puolet vesisäiliöstä, joten sitä saa kyllä täyttää useamman kerran kun koneellisen pyykkiä silittää. Jos olisin tiennyt veden kulumisen, olisin ostanut höyryttimen isommalla vesisäiliöllä. Onneksi kuitenkin säiliö on helppo täyttää kun sen voi laitteen ollessa päällä irrottaa ja käväistä täyttämässä.
Viimeisenä kokeilin silittää erittäin rypistyvää ja vaikeasti siliävää materiaalia olevat kesähousut. Niillä silitystulos ei ollut läheskään niin hyvä kuin silitysraudalla. Koska kyseessä on vapaa-ajanhousut, tuo sileys riittää kyllä minulle, mutta jos esim. kauluspaita jäisi tuon näköiseksi niin ei olisi hyvä. Eli silitysrautaa tuskin kokonaan voi viedä kierrätykseen, mutta luulen että useimmista pyykkikoneellisista selviän pelkästään höyrystimellä silittämällä.
Laite oli helppo ottaa käyttöön ohjeita lukematta. Laitteen päällä on helposti irtoava vesisäiliö, joka täytetään vaikka suoraan hanasta. Sitten vaan töpseli seinään, virta päälle virtanappulasta, ja alle minuutin odotuksen päästä laite on valmis höyryttämään.
Höyrysilitys tehdään vaatteiden roikkuessa ripustimissa. Olin ajatellut silittäväni vaatteita vaatehuoneessa jossa on pitkä tanko ripustimille, mutta eihän siellä ole pistorasiaa joten ei onnistu. Eteisen ulkovaatetanko saa siis palvella jatkossa höyrysilityspisteenä. Ei kun ensimmäinen koevaate kehiin, Nokian Neulomon trikoomekko.
 |
| Ryppyinen mekko |
 |
| Silitystyö käynnissä |
 |
| Valmis |
 |
| Astetta haastavamman oloinen silitysasiakas |
 |
| Hyvin ja helposti onnistui tämäkin. Perinteisesti raudalla silittäessä tämä mekko on oikein piina koska on niin pitkä ja on laajat liehuhelmat. |
Viimeisenä kokeilin silittää erittäin rypistyvää ja vaikeasti siliävää materiaalia olevat kesähousut. Niillä silitystulos ei ollut läheskään niin hyvä kuin silitysraudalla. Koska kyseessä on vapaa-ajanhousut, tuo sileys riittää kyllä minulle, mutta jos esim. kauluspaita jäisi tuon näköiseksi niin ei olisi hyvä. Eli silitysrautaa tuskin kokonaan voi viedä kierrätykseen, mutta luulen että useimmista pyykkikoneellisista selviän pelkästään höyrystimellä silittämällä.
 |
| Lopputulos |
Hei jääkö vaatteet kosteiksi höyrystämisen jälkeen? Pitääkö kuivattaa hengarissa tmv.? Verhoja olisi varmaan mukava tuolleen silitellä.
VastaaPoistaEi jää mitenkään havaittavasti kosteiksi. Kyllä itse ainakin olen silityksen jälkeen suoraan laatikkoonkin vaatteita taitellut (Konmari tyyliin ;) )
PoistaItse keksin pääseväni helpolla, kun en laita linkousta kympille, enkä käytä kuivuria. Kun vaate on vähän kosteampi, se kuivuu kuosiinsa hyvin ja yleensä silittämiseltä välttyy kokonaan.
VastaaPoista